uutinen

UUTINEN | TURUN SANOMAT |

Suomen kansallisruoka on ruisleipä

Suomalaiset ovat puhuneet: kansallisruokamme on ruisleipä.

Voittaja valittiin kahdentoista finalistin joukosta, jotka olivat pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Siitä, että mukaan otettiin pitsa, syntyi kohu, mutta tulosten valossa turhaan. Pitsa sai vain reilut 400 ääntä, kun taas ruisleipä keräsi niitä yli 10 000. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Kilpailun ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi finalistit suosituimmista ehdotuksista.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saapui noin 40 000 ääntä, joista reilut sata saapui perinteisellä postikortilla.

Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Ruisleipä oli kilpailun selvä voittaja lähes 10 000 äänellä, se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita  muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.

Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.

Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Kommentoi