Putinkia ja mansikkapastaa

BLOGIT | Putinkia ja mansikkapastaa

Uunikalaa kapris­täytteellä – Yes, please!

Aurajoesta nousi kaunis lohikala.

Onko Aurajoessa kalaa? No on! Joskus se saattaa myös tarttua uistimeen. Tämän 2,4 kg:n taimenen nähtyään tyttäret innostuivat jo ehdottelemaan isälleen ammatinvaihtoa kalastajaksi. Harkittavissa oleva ajatus, mutta syödään nyt kuitenkin ensin. Jalokalan ruoanlaittomahdollisuudet ovat mittavat. Graavaus, savustus, maukkaat keitot ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja, mutta tällä kertaa päädyimme uunikypsennykseen. Kirjastamme löytyi tälle kalalle sopiva ohje sekä kiinnostavan kuuloinen täyte.

Uunissa paistettua kalaa. – Baked Fish.

Pese ja kuivaa kala huolellisesti. Pane täyte sisälle ja ompele kiinni. Leikkaa kala poikittain kolmesta kohden, ei kuitenkaan luuhun asti, pane jokaisen leikkeleen päälle pala rasvaista silavaa. Kalan voi paistaa S-kirjaimen muotoon ja on se tehtävä siten, että kalan leukaan kiinnitetään lanka, joka pistetään paksulla neulalla keskiruumiin läpi ja viimeiseksi kiinnitetään pyrstöön. Kala asetetaan pannuun vatsalleen, että se kypsyy tasaisesti. Ripota suolaa, pippuria ja jauhoja. Pane kalan alle ja päälle silavanviipaleita, saadaksesi nestettä pannuun, jolla sitte valelet kalaa paistamisen kestäessä. Jos ei ole tarpeeksi lientä, voi kaataa vähän kuumaa vettä pannuun. Jos käyttää paistinlevyjä kalan alla pannussa, voi sen helpommin nostaa ylös. Levyjen puutteessa voi käyttää liinatilkkua. Aseta kala vadille ja tarjoa muna-, hollannin- tai ruskean kastikkeen kanssa. Turska, sinikala ja säynävä ovat parhaita täten laitettavaksi.

 

Täyte uunissa paistetulle kalalle. – Stuffing for Baked Fish.

1 rkl voita
2½ dl leivänmuruja
1/4 sipulia
1 tl kapriksia
suolaa, pippuria
1 tl persiljaa

Sulata ruokalusikallinen voita kattilassa. Kun voi on sulanut, sekoita siihen kupillinen (n. 2½ dl) leivänmuruja, teelusikallinen hienonnettua sipulia, teelusikallinen hienonnettua kaprista (Capers), 1/4 teelusikallista suolaa, 1/4 teelusikallista pippuria, teelusikallinen hienonnettua persiljaa. Sekoita hyvin sekaisin ja täytä kala seoksella sekä ompele kiinni rihmalla.

Tulosta resepti

 

No niin. Ohjeet olivat siis selvät. Ei muuta kuin perkaushommiin ja kauppakierrokselle. Kaprikset ja persilja puuttuivat, ja pekonin sijaan lähdimme lihatiskille hakemaan ihan oikeaa silavaa, sillä pelkäsimme pekonin savunmaun tarttuvan liikaa kalaan. Täytteen teimme kaksinkertaisena, olihan kyseessä isohko kala.

Putsattu taimen odottaa pellillä täytettään.

Entisenä innokkaana ompeluharrastajana Paula sai itseoikeutetusti tehtäväkseen kalan kiinni parsimisen. Löysimme kuin löysimmekin kotoamme pellavalankaa joka sopi tarkoitukseen. Muutama taidokas tikkaus ja se oli siinä. Täyte pysyi vatsassa ja kala oli valmis sidottavaksi. Lanka leuan ympäri, vatsasta läpi, pyrstöön kiinni ja kiristys. Siinä lepää, s-kirjaimen muodossa ja valmiina uuniin. Ei, hetkinen! Viillot ja silavat vielä.

S-kirjaimen muotoon sidottuna kala oli uunipellille juuri sopivan kokoinen.

Kala paistui 180-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia. Seuraksi perunoita ja voita, ja juomaksi Halistenkosken innoittamana kuohuvaa.

Valmis uunitaimen.

No, miltä maistui? Mahtavalta! Kala oli sopivan kypsä, amerikansuomalainen perinnetäytteemme erinomainen, kapriksen kirpeä suolaisuus täydensi hienosti kalan omaa makua kuitenkaan peittämättä sitä. Pikkumaistelijoista keskimmäinen piti kalaa huomattavasti parempana kuin ”kesällä saatua lohta” (hauki, blog. huom.), tosin kapristäyte jäi lautasen reunalle. Turkulaisen lohikalan ja sadan vuoden takaisen reseptin kohtaaminen oli siis menestyksekäs. Tätä teemme uudelleenkin – jos nappaa.

Soundtrack: Muddy Waters: Mississippi Delta Blues

2 vastausta artikkeliin “Uunikalaa kapris­täytteellä – Yes, please!”

  1. Anssi Lehtinen

    Meritaimen on äärimmäisen uhanalainen. Saisiko seuraavan reseptin liito-oravasta?


  2. poikonen

    Anssi, on totta että meritaimen on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi ja istutettunakin se on harvinainen saalis. Taimenasiat ovat kalastajienkin keskuudessa esillä tiheään tahtiin. Taimenen kalastus on kuitenkin sallittua tietyin mitta- ja päivämäärärajoituksin (tosin Halistenkoski kuuluu poikkeuksiin rauhoitusajan suhteen). Sitä kalastettaessa korostuu sääntöjen ja kalastusetiikan merkitys. Itse vastustan suuresti esim. rokastamista, eli kalan tavoitteelista tartuttamista suun ulkopuolelta (ns. ”kylkikalat”). Ja alamitoista on pidettävä kiinni. Tämä taimen tarttui vaappuun kuitenkin niin luomusti kuin kala voi tarttua. Näitä tulee kerran vuodessa jos silloinkaan, aktiivisen kivillä hyppelyn ja vaapun uittamisen tuloksena. Sen jälkeen kun pitää huolen vielä siitä ettei pilaa kalaa huonoilla resepteillä (vaan ottaa ne esim. meidän blogistamme), niin voi nukkua yönsä rauhallisesti. Liito-oravareseptiä ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa, mutta katsotaan nyt mihin suuntaan ruokainnostus vie.

    Yst.
    Jaska


Kommentoi