Makuseutu

BLOGIT | Makuseutu

Sadonkorjuu pian takana, saatavilla sesonkiruokaa läheltä

Pelloilla ja puutarhoilla on käynyt viime kuukausina kuhina, kun varsinaissuomalaiset ruoantuottajat ovat ahertaneet sadonkorjuiden parissa.

Alkusyksystä uutisoitiin valtakunnallisesti kasvukauden olleen noin kolme viikkoa myöhässä. Viileys ja sateet viivästyttivät ja kostuttivat puinteja sekä lisäsivät rehuksi ja pellolle jäänyttä sato-osuutta.

Kuitenkin maakuntamme ruoantuottajat myös onnistuivat taklaamaan luonnon antamia haasteita. Vilja-alan yhteistyöryhmän mukaan Varsinais-Suomen viljasadot olivat määrän suhteen selvästi muuta Suomea keskimääräistä parempia.

Tieto satojen haavoittuvuudesta muistuttaa, että kotimaisten viljojen ja kasvisten saaminen lautaselle on aina arvokas asia.

 

Satokausiajattelusta voisi varmaan puhua jo ruokatrendinä. Ympäristön kannalta on järkevää syödä paitsi sesongeittain, myös paikallisten tuottajien lähellä kasvattamia tuotteita.

Tällä hetkellä kotimaisista kasviksista sesongissa ovat juurekset, kuten porkkana, sipuli, palsternakka, punajuuri ja maa-artisokka, sekä niiden lisäksi peruna, monet kaalit, kurpitsat, omena, karpalo ja suppilovahvero.

Niin ikään esimerkiksi makeat satsuma-, päärynä- ja persimonisadot alkavat olla parhaimmillaan, mutta ne rahdataan tänne etelän auringon alta.

Valitsemalla lähellä tuotettuja ja paikallisissa elintarvikeyrityksissä valmistettuja tuotteita voi edistää oman maakunnan taloutta ja ruokakulttuuria. Maakunnassamme toimii tällä hetkellä 315 elintarvikeyritystä (Ruoka Suomi 2017) ja alueella ala työllistää kokonaisuudessaan noin 16 000 ihmistä (Tilastokeskus 2015).

Lokakuussa Turun Ruoka- ja viinimessuilla oli esillä ja maistatuksessa monipuolisesti erilaisia varsinaissuomalaisten ruokayrittäjien tuotteita. Vegefarmit kokosi lähekkäin monia kasviproteiinituotteiden valmistajia. Tunnistatko kuvan raaka-aineet ja mikä on kuvaan hypännyt ötökkä?

Vegefarmeilta löytyi useita innovatiivisia kasviproteiinin lähteitä. Tunnistatko nämä? Oikeat vastaukset löydät sivun alareunasta.

Ilahduttavan moni suomalaisista kertoo lisänneensä kasvisten syöntiään (Suomi syö 2016 -tutkimus).

Messuilla Turun yliopiston elintarviketieteilijöiden luona kävijät pääsivät kokeilemaan, miltä näyttää omalla kouralla mitattuna kuusi kourallista kasviksia. Useimpien mielestä suositeltava päivän kasvisannos ei vaikuttanut ollenkaan mahdottomalta, toiset taas kummastelivat suurta määrää. Oman kouran koko on kaikilla erilainen, mutta varsin käyttökelpoinen mittari arjen ruokailuissa, samoin kuin lautasmalli ohjaa sopivaan kasvisten määrään yksittäisillä aterioilla.

Kävijät näyttävät, minkä verran kasviksia mahtui heidän kouralliseensa. Kuusi kourallista kasviksia on päivän saantisuositus.
Jokaisen koura on omansa kokoinen.

Kasvisten suosiminen ei tarkoita, etteikö eläinperäisiäkin ruokia voisi löytyä lautaselta.

Terveyden ja ympäristön kannalta eläinperäisistä ruoista kannattaa valita kotimaista. Itämerellä kasvatettua kalaa ruokitaan aiempaa ympäristöystävällisemmällä itämerirehulla.

Silakan, särjen ja lahnan suosiminen keventää ympäristön ravinnekuormaa. Antibioottivapaat suomalainen liha ja maito kestävät kansainvälisen vertailun mennen tullen.

Broilerin sekä munien tuotannossa tarkat hygieniasäädökset ylläpitävät ainutlaatuista salmonellavapaata tuotantoa. Riistalihaa pidetään monella tapaa eettisenä vaihtoehtona, unohtamatta alkavaa ötökkäruokabuumia.

 

Terveisin Vilja

 

Lisätietoja:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvukausi-edelleen-jopa-kolme-viikkoa-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-1.203457
http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/10/viljojen-puinnit-finaalissa-oljykasvien-ja-harkapavun-korjuu-onnistuu-viela/

Kuvan proteiininlähteet ovat: hampunsiemenet (vas. ylh.), kotisirkat, lupiinijauho ja -siemenet, linssit ja idut, kvinoa ja härkäpapu.

Kommentoi