Makuseutu

BLOGIT | Makuseutu

Ruoankulutuksen trendejä maailmalta

Osallistuin Elintarvikevientiyritysten verkostoitumisiltaan, jonka järjesti Food from Finland -vientiohjelma. Ohjelman tavoitteena on lyhykäisesti elintarvikeviennin lisääminen Suomesta ulkomaille lähinnä Itämeren alueelle ja Aasiaan. Viennin kasvu voisi tasapainottaa elintarvikkeiden kauppatasetta ja myönteisenä käytännön seurauksena se voisi tarkoittaa lisää työpaikkoja elintarvikealalla. Ohjelmasta ja sen tavoitteista kiinnostuneet voivat katsoa alaosan linkistä lisätietoja.

Tilaisuudessa saimme kuulla tanskalaisessa Copenhagen Institute for Futures Studies -konsulttiyrityksessä työskentelevän Tamira Snellin esityksen kansainvälisistä ruokatrendeistä. Hän tarkasteli esityksessään muutamaa megatrendiä, joita elintarvikesektorilla toimivilla olisi hyvä pitää silmällä. Trendit eivät kerro siitä, mitä maailmalla syödään vaan kertovat laajemmista yhteiskunnallisista ja ympäristöön kytkeytyvistä kehityskuluista. Trendien seuraaminen on yrityksille tärkeää ennakointityössä, strategioiden laadinnassa ja tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, mutta jokainen meistä voi avata luukkuja tulevaisuuksiin trendejä katsomalla ja pohtimalla niiden seurauksia ja vaikutuksia vaikkapa omassa elämässään.

Kaupunkiviljelyä Chicagossa. Kuva: Wikimedia Commons
Kaupunkiviljelyä Chicagossa. Kuva: Wikimedia Commons

Globalisaatio on yksi maailmanlaajuinen megatrendi, jonka alle sijoittuu useita ilmiöitä. Se tarkoittaa esimerkiksi ruoantuotannon, -jalostuksen ja kaupan keskittymistä. Maapalloistuminen voi nostaa uusia nousevia talouksia ja markkinoita aivan uusille alueille ja vanhat taloudellisesti vahvat alueet taantuvat. Globalisaatioon liittyy myös kaupungistumiskehitys, jolloin entistä useampi asuu megasuurissa kaupungeissa, mistä seuraa muutoksia elämäntavoissa ja kulutuksessa. Se asettaa myös haasteita ruoantuotannolle ja saattaa lisätä kaupunkiviljelyä. Miltä mahtaisi näyttää tulevaisuudessa Varsinais-Suomen kaupungit, joiden talojen ja parkkihallien katoilla ja puistoissa viljeltäisiin vihanneksia ja hedelmiä?

Väestökehitys on yksi merkittävä trendi. Tällä hetkellä väestörakenne muuttuu kun väestö vanhenee, yksinasuvien eli sinkkutalouksien määrä kasvaa ja perherakenteet moninaistuvat länsimaissa. Esimerkiksi Tanskassa on selvitetty, että siellä on nykyisin jo 37 erilaista perhemuotoa. Miten ruoantuotannossa pystytään vastaamaan erilaisten perheiden tarpeisiin? Yhä enemmän syödään yksin tai mitä erilaisimmissa perheissä, mutta onko elintarviketeollisuus ottanut huomioon tämän seikan ja miten se tulisi huomioida? Perhekoolla on vaikutusta käytännön tasolla esimerkiksi ruoan pakkauskokoihin.

Teknologinen kehitys on laaja aihepiiri jos ajatellaan ruokaketjua koko laajuudessaan tuotannosta kuluttajan ruokalautaselle, mutta Snell nosti tässä yhteydessä esille digitalisoitumisen. Sen myötä markkinat ovat läsnä kaikkialla ja aivan koko ajan saatavilla. Myös Big Datan eli suurten tietomassojen kerääminen ja tiedon rouhinta ja analysointi tuli tässä yhteydessä esille. Yksilöistä ja yksilöllisistä kulutustottumuksista saadaan yhä enemmän tietoa suureista tietomassoista. Tiedon avulla voidaan suunnata markkinointia yksilöllisesti. Yhtenä esimerkkinä oli myös älyn lisääntyminen tuotteissa. Esimerkkinä tuotiin Happy-work eli haarukka, joka tunnistaa jos ihminen syö liian nopeasti . Tämähän on innostavaa ja pelottavaa samaan aikaan. Pian joku tietää ennen kuin minä itse, mitä minä syön huomenna tai siis valintojani voidaan ohjata ennakolta lähettämällä markkinointiviestejä mobiililaitteeseeni. Vaikuttaako tulevaisuudessa joku muu kuin minä itse entistä enemmän kulutuskäyttäytymiseeni ja ruokavalintoihini?

Kaupunkipuutarha Freiburgissa. Kuva: Wikimedia Commons
Kaupunkipuutarha Freiburgissa. Kuva: Wikimedia Commons

Demokratisoituminen ja tiedon saatavuus kasvavat. Kuluttajat ovat tulevaisuudessa yhä enemmän läsnä tuotteiden suunnittelussa. Ruokatuotteita voidaan räätälöidä yksilöllisesti. Esimerkiksi saksalainen yritys mymuesli voi valmistaa mysliä 80 erilaisesta luomuraaka-aineesta kuluttajan toiveiden mukaan. Mitähän muita tuotteita pystyisi tuolla tavalla saamaan räätälöidysti? Demokratisoitumiseen kuuluu myös ruontuotannossa läpinäkyvyys: From clean label to clear label eli tulevaisuudessa kuluttajalle pitää pystyä osoittamaan ruoan matka lautaselle ja tuo tieto pitää olla helposti saatavilla. Olemmeko matkalla kohti demokraattista ja älykästä yhteiskuntaa vai kohti epäarvoistuvampaa jos kaikilla ei ole keinoja päästä tiedon lähteille? Toivottavasti kaikille kuitenkin riittää ruokaa tulevaisuudessa räätälöimättä tai ilman.

Kestävyys tuotannossa ja kuluttamisessa ovat tärkeitä. Yhtenä esimerkkinä Snell mainitsi sosiaalista hyvinvointia edistävän yhteisötalouden tulevan entistä tärkeämmäksi ihmisten elämässä. Esimerkiksi ruokaan liittyvät kansalaisliikkeet, jotka kannustavat jakamaan muille ylijäävää tai roskikseen joutuvaa ruokaa, jota ei itse syystä tai toisesta pysty syömään. Esimerkiksi Saksassa toimii verkossa foodsharing-liike. Myös ruoantuotannossa on nähtävissä kestävyyttä edistäviä asioita. Muun muassa turhaa pakkaamista on alettu välttää ja joissakin maissa ruoka-aineita voi ostaa kaupasta omiin astioihin. Nämä ovat pieniä asioita, joilla voi olla laajoja seurauksia niiden yleistyessä.

Mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä on siis maailmanlaajuisella ruokarintamalla,
Vilja

Lisätietoja Food from Finland -ohjelmasta: http://www.foodfromfinland.com/fi

Foodsharing: http://foodsharing.de/

 

Kommentoi