Makuseutu

BLOGIT | Makuseutu

Muuttaako ilmastonmuutos kausiruokia?

marjatKulunut kesä toi tullessaan säiden ääri-ilmiöitä kun juhannuksena hytistiin lumisateessa, heinäkuussa hikoiltiin helteessä ja lähes koko elokuu meni sateessa värjötellessä. Jännityksellä odotan millaisissa säissä alkanut syksy saadaan viettää.

Poikkeavat sääilmiöt voivat liittyä ilmastonmuutokseen. Sen on ennakoitu etenevän vähitellen ja yhtenä olennaisena piirteenä siihen kuuluu keskilämpötilan vähittäinen nousu. Lämpeneminen tuo tullessaan monia ilmiötä ja muutoksia ympäristössä. Tämän kesän vaihtelevat säät ovat saaneet minut miettimään entistä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksia ruokaan ja syömiseen.

Yksi parhaista suomalaisen ruoan piirteitä on sesonkisuus. Meillä on saatavilla neljästä vuodenajasta ja muun muassa riistan pyyntiajoista johtuvaa kausiruokaa. Vesi kielellä odotamme aina uusia kauden herkkuja. Keväällä korvasieniä, raparperia ja parsaa, kesällä maukkaita vihanneksia, uutta perunaa ja tuoreita mansikoita, syksyllä sieniä, marjoja, hedelmiä ja rapuja ja talvella juuresherkkuja.

Kulunut kesä sai minut miettimään kausiruoan ja ilmastonmuutoksen yhteyttä. Muuttaako ilmastonmuutos sesonkisuutta? Pitenevätkö kasvu- ja satokaudet? Miten kasvit sopeutuvat ilmastonmuutokseen? Kuoleeko tietyt viileään ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuneet luontaiset ”villilajit” kokonaan? Katoavatko meiltä vuodenajat ja selkeät kausiruoat? Häviääkö odotuksen tuoma jännitys ja makuelämykset jos uuden sadon herkkuja onkin saatavilla koko ajan?

sienetVai onko meillä tulevaisuudessa saatavilla uudenlaisia paikallisesti tuotettuja kausiruokia? Meillä saatetaan kasvattaa lajikkeita, joiden ei ennen voinut edes kuvitella täällä menestyvän. Toisaalta pätevätkö kotitarveviljelijällä vielä vanhat viisaudet eli perunat maahan Kustaan päivänä kuudes kuudetta? Osaavatko kotitarve- ja ammattipuutarhurit ja -viljelijät sopeutua muuttuviin olosuhteisiin vai tuleeko meille katoja ja epäonnistuneita satoja kun yritetään kasvattaa vanhalla kokemuksella lämpenevissä olosuhteissa?

Kausiruoan syömistä pidetään yhtenä kestävän ruoankulutuksen osana. Sen tuottamiseen ei kulu suuria määriä energiaa. Kausiruoka on yleensä melko paikallisesti ja lähellä tuotettua eikä ruoankuljetukseen kulu kohtuuttomasti kilometrejä eikä lentobensaa. Voisiko ilmastonmuutos tuoda meille kestävämmin tuotettua ruokaa jos ei tarvitse käyttää yhtä paljon energiaa sen tuottamiseen ja kuljettamiseen kuin aiemmin?

Ilmastonmuutos on ilmiönä hankala kun toisaalta ilmasto lämpenee, mutta säiden epävakaisuus yleistyy ja niiden ennustettavuus vähenee. Sateisuus voi lisääntyä ja se voi vaikeuttaa viljelyä kun maata ja ravinteita huuhtoutuu pois pelloilta. Myös muita riskejä lienee olemassa, kuten tautien ja tuholaisten kasvava määrä. Voidaanko täällä tuottaa tulevaisuudessa ruokaa ilman voimakasta kemiallista torjuntaa? Tästä aiheesta taitaa nyt nousta enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

rapujaKausiruoan syöminen on ilman ilmastonmuutostakin jo hieman hämärtynyt, koska nykyisin kaupoista saa ympäri vuoden lähes kaikkia tuotteita tuoreina. Kasvihuoneviljelyn kehittyminen on parantanut monien kotimaisten tuorevihannesten saatavuutta. Ja jos niitä ei pystytä tuottamaan kotimaassa niin esimerkiksi tuoreita mansikoita saa Suomessa tarvittaessa vaikka jouluaterialle ulkomaisena tuontitavarana. Ruokakulttuurin muutoksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ilmastonmuutos.

Kannustan kaikista huolestuttavista kysymyksistä huolimatta nauttimaan kotimaisesta kausiruoasta ja toivottavasti aurinkoisesta syksystä.

Tällaista ja herkkutattien runsautta ja nopeaa kasvua tällä kertaa ihmetellen,
Vilja

Kommentoi