Makuseutu

BLOGIT | Makuseutu

Kosken kartano on Suomen ympäristöystävällisin maatila

Kosken kartano palkittiin viime viikolla Suomen ympäristöystävällisimpänä maatilana. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla, Perniön Koskella sijaitseva tila on tunnettu erityisesti luonnonmukaisesti kasvatetusta Hereford-pihvikarjanlihastaan.

Fredrik ja Helena von Limburg Stirumin maatilan alasta 200 hehtaaria on peltoa, 80 hehtaaria luonnonlaidunta ja yli tuhat hehtaaria metsää. Luomuherefordien lisäksi tilalla kasvatetaan luomurypsiä ja -härkäpapua.

Fredrik ja Helena von Limburg Stirumin tila on vuoden ympäristöystävällisin maatila,
Fredrik ja Helena von Limburg Stirumin tila on vuoden ympäristöystävällisin maatila. Kuva: Emmi Harju

WWF:n jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä ympäristöystävällisessä viljelyssä. Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Suomen kilpailun voittajat osallistuvat koko Itämeren alueen kilpailuun, jossa kansainvälinen tuomaristo valitsee voittajan kansallisten ehdokkaiden joukosta.

Luomuherefordia suoraan tilalta

Ensimmäiset herefordit tulivat Koskelle vuonna 1967 ja tilan karja onkin Suomen vanhin hereford-karja. Tilan pelloilla siirryttiin luomuun vuonna 2002 ja luomukarjaa on kasvatettu vuodesta 2005 lähtien.

Kosken kartanon lehmät kasvavat tilalla syntymästään asti, mikä vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua. Koko elämänsä hyvinvoineiden eläinten lihakin on erittäin laadukasta.

Niityillä, joen varrella ja metsässä laiduntavat lehmät vasikoineen ovat tilan tärkeimpiä ympäristönhoitajia.
Niityillä, joen varrella ja metsässä laiduntavat lehmät vasikoineen ovat tilan tärkeimpiä ympäristönhoitajia. Kuva: Emmi Harju

Herefordit menestyvät hyvin luonnon laitumella. Tilan emolehmät ja hiehot syövät kesällä ruohoa laitumella ja talvella heinää.

– Tämä hitaasti kasvanut, niin kutusuttu niittyliha on ihmiselle terveellisintä lihaa, kertoo Helena von Limburg Stirum.

Suurin osa lihasta myydään suoraan kuluttajille. Lihaa voi ostaa ennakkotilauksesta laatikoittain ja tilaukset noudetaan tiettynä päivän joko suoraan tilalta tai Helsingistä. Ravintolassa Kosken kartanon luomuherefordia pääsee maistelemaan esimerkiksi Fiskarsissa ja Inkoossa.

Pihaton nuoret sonnit ovat liian villejä laitumelle.
Pihaton nuoret sonnit ovat liian villejä laitumelle. Kuva: Emmi Harju

Riistanhoitoa ja metsästystä

Kosken kartanon mailla myös metsästetään. Riistanhoito ja metsästys on aina ollut lähellä isännän sydäntä.

– Siitä kipinä ympäristösuojeluun varmasti alun perin lähtikin, Fredrik von Limburg Stirum kertoo.

Riistakantojen harvennus on tärkeä osa ympäristösuojelua. Vuosittain kaadetaan kuutisenkymmentä valkohäntäpeuraa ja 15-20 hirveä. Lihaa myydään kuluttajille kokonaisina ruohoina tai valmiiksi paloiteltuna ja pakattuna. Omansa kannattaa kuitenkin varata ajoissa, sillä riistan lihan kysyntä on suurta.

Uusi pihatto on rakennettu ympäristöystävällisesti puusta.
Uusi pihatto on rakennettu ympäristöystävällisesti puusta. Kuva: Emmi Harju

Kokonaisvaltaista ympäristönhoitoa

Kosken kartanossa luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjä suojellaan kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden avulla. Perinnemaisemasta huolehtivat niityillä, joen varrella ja metsässä laiduntavat lehmät vasikoineen. Metsien ja peltojen välisillä vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat arvokkaita piilo- ja ruokailupaikkoja monille riistaeläimille ja linnuille.

Kotitilan ympäristötyön lisäksi tila on osallistunut aktiivisesti erilaisten ympäristötyötä tekevien hankkeiden ja organisaatioiden toimintaan.

Kosken kartanon vanhin kosteikko on perustettu jo 10 vuotta sitten. Eri-ikäiset kosteikot muodostavat verkoston, jossa monet lajit pystyvät hyödyntämään erilaisia luonnonympäristöjä.
Kosken kartanon vanhin kosteikko on perustettu jo 10 vuotta sitten. Eri-ikäiset kosteikot muodostavat verkoston, jossa monet lajit pystyvät hyödyntämään erilaisia luonnonympäristöjä. Kuva: Emmi Harju

Miten sitten lihakarjan kasvatus ja lihan syönti sopivat ympäristöystävällisyyteen?

– Lihansyönnin ekologisuudesta on puhuttu paljon. WWF:n viesti on, että pitäisi syödä vähemmän, mutta parempaa lihaa, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

 

Kosken kartanon nettisivut

Kosken kartano Facebookissa

 

Terveisin,

Vilja

Kommentoi