Kantapöydän plokkari

BLOGIT | Kantapöydän plokkari

Laskiainen ja suun huvitukset

Kuvassa laskiaisen uuniläski just menossa uuniin.
Kuvassa laskiaisen uuniläski just menossa uuniin.

Talvenselkä on saatu toivottavasti jo pysyvästi taittumaan täällä lounaisessa Suomessa. Valon määrä on lisääntynyt, ja ihmisten kasvoille on alkanut ilmestyä ihan aitoa hymyä kaikenlaisen väkisin näytellyn kaamoshymyn tilalle. Kevättä ja valoa kohden vankasti olemme menossa ja hyvä niin.

Vuotuinen ajankierto on kohdannut sellaisen virstanpylvään, kuin laskiainen-nimisen tapahtuman. Sana laskiainen tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että ollaan laskeutumassa kohti pääsiäistä ennen vietettävää paaston aikaa. Laskiaistiistain jälkeen ennen vanhaan aloitettiin enemmän tai vähemmän ankara viikkoja kestänyt paasto ennen pääsiäisen vapauttavaa ilosanomaa ja eteviä pitopöytiä. Kukin taaplasi tavallaan ja talonkin vauraus linjasi, mitä kohden meteliä ammennettiin.

Yleissääntönä voidaan pitää, että laskiaisen antimet pöydässä olivat rasvaisia, ravitsevia ja herraskaisinta, mihin savu pystyi. Erilaisia siansorkista keitettyjä rasvavellejä – pohjoisessa myös poronsorkista – keitettiin yleisesti ja epäilemättä jokin sorkka taikka muu luullinen ruhonosa lipsahti myös tukevaan papusoppaan. Lisäksi pöytään leivottiin viljalti mainittuja rasvarieskoja ja kaikenmaailman muita ruokaisia leivonnaisia. Kaiken piti olla tukevaa ja ravitsevaa, koska paastonaika vinkkasi silmää jo talon pihassa.

Kuvassa valmista uuniläskiä, pottuvoita ja terveyssalaattia. Kyytipoikana hyvä maltainen.
Kuvassa valmista uuniläskiä, pottuvoita ja terveyssalaattia. Kyytipoikana hyvä maltainen.

Sellainen hauska juttu menneiltä ajoilta pitää mainita, että sormia ei saanut laskiaispöydässä missään taivaan nimessä mennä nuolemaan. Sellaisesta sai kuulemma ikävän sirppihaavan käteen. Mutta kun rasvaisilla siunaimilla antoi mennä, viikate pystyi seuraavana kesänä.

En ole varma, mutta juomina oli tuolloin todennäköisesti sekä sahtia että kotikaljan tyylistä juotavaa tarjolla. Lapsille keitettiin laskiaisena maitovelliä, jonka talon naisväki toimitti pilteille kelkkamäkeen. Katolisessa Keski-Euroopassa varsinkin munkkiluostareissa jo paaston ajan alettua korvattiin yksi päivittäinen ateria tukevalla oluella. Paastonaikana ei lihaa syöty vaan kalaruokia suosittiin ja Suomessakin päivittäisten aterioiden määrää vähennettiin.

Kirjoitan tätä postausta laskiaissunnuntain iltana mukavan ulkoilupäivän ja maittavan laskiaisruuan päälle kyytipoikana tuopissa hyvä mallasjuoma. Liitteeksi tähän pikku laskiaispostaukseen laitoin kattilakuntamme nauttima laskiaissunnuntain uuniläski. Kaikki kiinteät ja nestemäiset raaka-aineet on hankittu maitokaupasta.

Laskiaisen uuniläski

1,5 kg luullista sianlapaa
pari isoa sipulia
valkosipulin kynsiä maun mukaan
muutama porkkana
kourallinen maustepippureita
laakerinlehtiä
merisuolaa
1/2 litraa tummaa olutta

Pyyhi huoneen lämpöinen liha puhtaaksi ja suolaa huolellisesti kauttaaltaan.

Kuori ja pilko sipulit ja porkkanat.

Voitele uunivuoka voilla ja aseta liha vuokaan.

Lisää sipulit ja porkkanat vuokaan sekä laakerinlehdet ja maustepippurit.

Kaada olut vuokaan ja kypsennä miedolla lämmöllä.

Uuniläski on kypsää kun liha irtoaa luusta.

Lisäkkeeksi tein pottuvoita sekä terveellistä salaattia.

Tulosta resepti


 

Tässä plokkarin vihje laskiaisen ajan ruuaksi. Porukalla mäkeen taikka ulkoilemaan ja sitten yhdessä nauttimaan tukevasta ja maukkaasta ruuasta ja kevätpäivetys naamoissa.

Kuvat: Ville Salonen.

Kommentoi