Kantapöydän plokkari

BLOGIT | Kantapöydän plokkari

Hyvä Tuomas joulun tuopi

Kalenterivuosi on tullut siihen pisteeseen, että vietämme tukevasti jouluun valmistautumisen aikaa.

Sunnuntaina 21.12. vietämme kirkkovuoden neljättä, eli viimeistä adventtisunnuntaita ennen joulua. Samaan päivään osuu myös Tuomaanpäivä, jonka perinteisiin ja merkitykseen joulun ajan juomaperinteessä tämä postaus keskittyy- eritoten oluen ja sahdin ympärillä.

Samalla krouvarinne onnittelee kaikkia Tuomaanpäivän nimipäiväsankareita, joita löytyy myös lähipiiristä ja kohottaa kunniaksenne huurteisen.

 

Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.

– Lounais-suomalainen Tuomaanpäivän kansanruno –

 

Edellinen kansanruno kertoo oleellisesti koko joulun tulemisen retoriikan väkevän symbolismin kautta. Joulun valmistelujen piti olla loppusilausta vailla valmiina, koska aika ainakin entisaikaan ennen teollista tavarain valmistusta oli kovin niukalti. Kaiken piti olla jetsulleen, kun joulun apostoli Tuomas saapui savun pihaan.

Nykyaikana ainakin bloggaria hiukan huvittaa, kun tietää jouluteollisuutemme artikkelimäärän, niin ihmisten tavaton kohkaaminen ennen joulua. Turboahtimet vinkuen joulua päkitetään kasaan. Pienemmälläkin melulla joulu saadaan valmiiksi – ainakin bloggarin kattilakunnassa.

Tuomaanpäivän merkitys suomalaisessa olut- ja sahtikulttuurissa on täysin keskeinen: minkään muun päivän merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ei nouse lähellekään Tuomaanpäivän tasoa. Tuomaanpäivänä saa jo hiukan makustella joulun oluita. Joulun oluita oli jo keitetty ja sahtikin alkoi tekeytyä juhlapöytäkuntoon. Oli aika vastaanottaa vuoden suurimpiin kuuluva juhla.

Vanhoissa riimusauvoissa olikin laajasti Tuomaanpäivän kohdalla joko pikari taikka haarikkakin. Lounaisessa Suomessa ja osissa lounaista Hämettä sanottin, että Tuomas on aina juomas.

 

Tuomaanpäivästä alkoi laskeutuminen kohti varsinaista joulua, ja se näkyi jo muunmuassa Tuomaanpäivän oluen ja sahdin maisteluilla. Nyt sai jo kohotella vähän haarikkaa.

Samalla ruokapöytään alkoi ilmestyä jo vähän juhlavampia ruokia ja syystalven niukkuus alkoi hellittää otettaan Esimerkiksi Karjalassa vältettiin kaaliruokia Tuomaan- ja Nuutinpäivän välisenä juhlakautena. Siansorkista keitetty rasvainen muhennos mainitaan laajalti. Joulunaikaan joka pirtissä syötiin parasta, mihin vain pirtin rahkeet riittivät. Mikäli lähipiirissäsi on yksinäisiä ihmisiä, niin kutsuttehan heidät viettämään joulua kanssanne.

Sahtia kannattaa hankkia joulupöytään, jos on mitenkään mahdollista.
Sahtia kannattaa hankkia joulupöytään, jos on mitenkään mahdollista.

Olut- ja sahtikulttuurissa joulun aika oli ennen vanhaan vuoden merkittävin ajanjakso. Jouluoluita oli laitettu hyvissä ajoin kypsymään ja sahtiakin valmistettiin hyvin yleisesti. On sääli, että varsinkin suomalainen sahtikulttuuri on päässyt rapistumaan, muutamia yrittäjiä lukuunottamatta.

Edesmennyt legendaarinen olutkirjailija Michael Jackson on todennut, että suomalainen sahti on tärkein lenkki sumerilaisen muinaisoluen ja nykyoluiden välissä, jota yhä valmistetaan. Sahti sopii erinomaiseksi palanpainikkeeksi perinteiseen suomalaiseen pitopöytään. Lisäksi kotimaiset pienpanimot ovat kunnostautuneet luomalla oluita, joita voi nauttia joulupöydässä alkupaloista jälkiruokiin sekä siitä eteenpäinkin. Rohkeasti vain kokeilemaan, arvoisat lukijat.

 

Tähän artikkeliin en sisällyttänyt lainkaan jouluoluiden esittelyjä, koska niitä on kaikki mediat pullistumiseen asti täynnä. Kerroin olutharrastajana vain, mikä ajanjakso on käsillä, ja mitä löytyy kuvallisen ja sanallisen retoriikan sekä symboliikan takaa. Jokainen saa tykönänsä kokeilla sen yhdistelmän ruokaa ja olutta mikä maistuu parhaalta suussa ja miellyttää eniten. Toki vuodesta toiseen ei kannata lanata samalla kaavalla, vaan kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla uusiakin tuotteita. Oluiden kirjo on valtava.

Perinteisesti joulun aika on suomalaisessa joulupöydässä ollut oluen ja sahdin juhla. Jäykempien juomien suosio on tullut vasta viimeisen runsaan sadan vuoden aikana.

Muutamia lähikaupasta ostettuja joulun ajan oluita. Lähikauppojen olutvalikoimat ovat nykyään aika hyviä.
Muutamia lähikaupasta ostettuja joulun ajan oluita. Lähikauppojen olutvalikoimat ovat nykyään aika hyviä.

Kirjoittajan omat jouluoluet ovat valikoituneet pikkuhiljaa yritysten ja erehdysten kautta. Oma joulupöytäni koostuu neljästä lautasesta.

Ensimmäisessä lautasessa on yleensä kylmiä lihaleikkeleitä ja punajuuriperunasalaattia keitetyistä juureksista. Tälle lautaselle riittää saksalaistyylinen pils-olut. Toinen lautanen sisältää kylmiä kalaruokia, kuten jääkellarinlohta ja sillejä, ja ne saavat viereensä tukevan vehnäoluen. Vehnäolut lievästi sitruksisena säilyttää esimerkiksi savukalan raikkaan maun. Lämpimiin pääruokiin, kuten kinkkuun ja laatikoihin olen viime aikoina yhdistellyt vahvoja tummia oluita, ja palvatuille paisteille ja raavaaseen riistaan kannattaa yhdistellä rohkeasti myös savuoluita. Jälkiruokien kanssakin olen oluita maistellut, ja etenkin barley wine -tyyliset oluet menevät hyvin esimerkiksi juustojen ja hillojen kera.

DSCN0515

Kantapöydän plokkari kiittää lukijoitaan menneestä syyskaudesta ja vetäytyy viettämään joulun aikaa. Pyhinä lupaan kehitellä blogia yhä parempaan suuntaan, ja muutamia luonnoksia löytyykin jo pipon alta. Toivotan omasta puolestani kaikille TS Ruoan lukijoille ja tekijöille hyvää joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2015.

Kommentoi