Juttu

JUTTU | JONNA LANKINEN |

Turunmaan saaristosta löytyy taitavia ruoka-artesaaneja

Ruoka-artesaanit ovat uusi ja kasvava ammattikunta – myös Turunmaan saaristossa. Heidän käsistään syntyy rakkaudella tehtyjä ruokaherkkuja, jollaisia ei saa mistään muualta.

Missä tahansa ruokaan liittyvässä asiassa voi kehittyä hifistelijäksi. Sellaisia ovat myös ruoka-artesaanit, jotka tekevät korkealaatuisia ruokatuotteita käsityönä ja paikallisista raaka-aineista.

Turunmaan saaristossa tällaisia koulutuksen saaneita ruoka-artesaaneja on jo pitkälle toistakymmentä. Valtaosalla heistä on myös tuotteita myynnissä niin, että matkailijatkin pääsevät herkuttelemaan käsityöruoalla.
Ruoka-artesaanit ovat viime vuosina kouluttautuneet Turunmaalla eri hankkeiden yhteydessä.

Syksyllä 2018 alkaa uusi koulutus Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Uudenmaan artesaaniruokahankkeessa nimeltä Rannikon Ruoka (Kustens Mat). Mukaan lähteneet yrittäjät kouluttautuvat ruoka-artesaaneiksi ja valitsevat suuntautumisvaihtoehdokseen joko marjat ja hedelmät, kasvikset ja sienet, maidon, kalan, lihan tai viljatuotteiden jalostuksen.
Koulutus vastaa 30 opintopistettä ammattikorkeakoulutasolla.

Kun ruoka-artesaanit valmistuvat, he myös kilpailevat alan kilpailuissa. Arvostelu tämän tason ruokakilpailuissa on tinkimätöntä. Esimerkiksi leipomotuotteiden kisassa leipää mitataan monilla eri aisteilla. Miltä sen muoto, pinta, väri ja kiilto näyttävät? Onko leivän koostumus tasaista, huokoista, murenevaista vai sitkeää? Miltä leipä tuoksuu ja maistuu, mitkä ovat perusmaut ja niiden intensiteetti, millaisia mausteita leivässä on, löytyykö siitä tasapainoa?

Monesti artesaaniruoan on erottuakseen sisällettävä pientä provokaatiota ja twistiä, mutta liioittelu niissäkin kostautuu heti.
Tärkeinä kriteereinä kunnon artesaaniruoalle on myös se, että tuote ei saa missään nimessä sisältää mitään lisäaineita. Siksi esimerkiksi monet valmiit mausteseokset ja vaikkapa hillosokeri ovat kiellettyjen listalla. Pääraaka-aineiden tulee olla paikallisia tai kotimaisia, eli esimerkiksi tuotteen sisältämien jauhojen, öljyn ja sinapin tulee olla kotimaisia.

Artesaaniruoan ja sen raaka-aineiden jalostuksen on tapahduttava vähintäänkin käsityömäisesti. Koneita saa käyttää, mutta nimensä mukaisesti artesaaniruokaa ei sallita valmistettavan teollisesti automatisoituna linjatuotantona.

Artesaaniruokaa Turunmaalla

Parainen
Magdalena Ek, Hvits gård, Nauvo. Luomu­lihaa ja lihatuotteita, joita myy markkinoilla ja tilamyymälässään.
Stina Johansson, Degerby Västergård, Parainen. Jalosteita oman kasvihuoneen tomaateista ja kurkuista, joita myy markkinoilla ja tilamyymälässään.
Jennie Westerlund, Björkdals gård Nauvo. Björkdalin limppu myynnissä K-Supermarket Reimarissa Paraisilla, marja- ja vihannes­tuotteita markkinoilla.
Margot Wikström, Tackork gård Nauvo. Marjatuotteita, joita myy paikallisissa kaupoissa, kesällä Nauvon torilla, markkinoilla ja tilamyymälässään.
Ami Storgård, Jälist Västergård, Nauvo. Perunatuotteita ja leivonnaisia, joita myy markkinoilla ja tilamyymälässään.
Kemiönsaari
Rebecka Fokin, Kullas gård, Dragsfjärd. Marjatuotteita ja vihanneksia, joita myy markkinoilla ja tilamyymälässään.
Solveig Friberg, Rosendalen, Bjökboda. Hunajatuotteita ja hilloja, joita myy markkinoilla ja kotoaan.
Diana ja Johan Kinos, Björknäs trädgård, Dragsfjärd. Jalosteita oman kasvihuoneen tomaateista, kurkuista ja paprikoista, joita myyvät  tilamyymälässään.
Gunilla Törnroos, Westers, Kemiö. Erilaisia artesaaniruokatuotteita omassa kahvilassaan ja ravintolassaan.
Marika Wuorio-Andersson, Högsåra. Myy tuotteitaan Farmors caféssa Högsåran saarella.

Juttu on julkaistu Turun Sanomien kustantamassa Makujen saaristo -lehdessä. Lehdestä löydät paljon mielenkiintoista luettavaa!

Kommentoi