Juttu

JUTTU | HELI NIEMINEN |

Nyt korjataan superfoodia: proteiinipitoinen härkäpapu kiinnostaa kuluttajia

Karviaisten tilalla puidaan parhaillaan härkäpapua. Proteiinipitoinen härkäpapu kiinnostaa kuluttajia. Sitä käyttämällä leivonnaisista voi vähentää sokeria ja rasvaa.

Oikeastaan kaikki alkoi kesämökkinaapurin tokaisusta viime elokuussa.
Karviaisten tilalla Salon Angelniemellä viljeltiin härkäpapua ensimmäistä kesää. Kasvi oli valittu osaksi viljelykiertoa, koska se sitoo typpeä maahan ja parantaa sitä kautta maaperää seuraaville viljelykasveille.

Mutta tuttu naapuri näki asian toisin.
– Onko teidän pelloilla nyt sitä superfoodia, hän kysäisi.

 

Naapurin lähdettyä Karviaisten tilan emäntä Katriina Klinckowström mietti tämän sanoja. Hän huikkasi puolisolleen Martinille, että tuopa pellolta ämpärillinen härkäpapuja tupaan. Katsotaan, mitä niistä saataisiin.

Katriina hienonsi härkäpapuja tehosekoittimessa ja leipoi niistä taatelikakun.
Sitä maisteltiin yhdessä illalla, ja se maistui mainiolta. Eroa vehnällä leivottuun tuskin huomasi.
Klinckowströmit alkoivat miettiä, olisiko tässä jotain.

 

Härkäpapua viljellään tänä vuonna Suomessa enemmän kuin koskaan. Suurin osa härkäpavusta käytetään eläinten rehuksi, mutta nykyisin sitä hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin myös ruuaksi.

Voisi jopa puhua härkäpapubuumista, jonka yksi osasyy on tietysti härkis. Verso foods -yrityksen viime vuonna lanseeraama härkäpapuvalmiste Härkis saatiin markkinoille silloin, kun nyhtökauraa oli hehkutettu joka puolella, mutta kaupan hyllyt ammottivat tyhjyyttään.
Härkiksestä 52 prosenttia on suomalaista härkäpapua, lisäksi siinä on muun muassa herneproteiinia.

Se on siis eri asia kuin pelkästään härkäpavusta valmistetut tuotteet, mutta yhtä kaikki, Härkiksen myötä härkäpapu tuli tutuksi suurelle yleisölle.
Se on päässyt myös osaksi isompaa buumia, jossa lihalle ja tuontisoijalle on etsitty korvaajaa ja vaihtoehtoa erilaisista kasviperäisistä proteiinilähteistä. Härkäpapu on noussut yhdeksi kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, sillä se on hyvä proteiinilähde ja parhaimmillaan myös lähiruokaa.

Martin ja Katriina Klinckowströmin tilalla kasvava härkäpapu on Kontu-lajiketta..

Härkäpapu kiinnostaa nyt kuluttajia, mutta mikään helppo viljeltävä se ei ole.

Puimurit käyvät Karviaisten tilalla parhaillaan, mutta sadonkorjuu on tänä vuonna haastavaa. Härkapavun kasvukausi on pitkä, ja viileä kesä on myöhästyttänyt puinteja melkein kolme viikkoa. Nyt ollaan jo syyskuun lopussa, ja aamuisin maassa on runsaasti kastetta.
Isäntä onkin huolissaan siitä, miten sato saadaan tältä syksyltä talteen.

– Uskon, että osalla viljelijöistä osa sadosta jää peltoon, hän harmittelee. Härkäpapua ei nimittäin pysty puimaan märkänä, sillä silloin se klimppiintyy puimuriin.

Kuivurikin saa tehdä töitä tosissaan, jotta pavut saadaan  kuivattua kosteiden ja kylmien päivien jäljiltä. Aurinkoisen ja lämpimän kesän jäljiltä kaikki olisi toisin

Säiden vaihteluun on Karviaisten tilalla on toki totuttu, sillä tilalla viljellään maata nyt jo neljännessä sukupolvessa. Tilalla kasvaa kevät- ja syysvehnää, ohraa, ruista ja kuminaa. Uusin tulokas on nyt härkäpapu.

 

Vain vuosi on kulunut siitä, kun ämpärillinen härkäpapuja kannettiin sisään Karviaisten tilan tupaan. Sen jälkeen asiat ovat tapahtuneet varsin vauhdilla.
Niin rivakasti, että tänä syksynä ruotsalainen media kävi tilalla tekemässä juttua härkäpavusta ja sen onnistuneesta tuotteistamisesta.

– Jos jäät tekemään asioita vain puolivaloilla, anna saman tien olla kokonaan, naurahtaa Katriina.
Hän on panostanut Voima-pavuksi nimettyyn tuotteeseen paljon.

Alkuun Katriina kehitteli reseptejä ja mietti härkäpavun muuta tuotekehitystä oman työnsä ohessa, mutta kun työt Salon Microsoftilla päättyivät, hän keskittyi kokonaan tilan toimintaan.

Ensin tehtiin myyntiin härkäpapujauhoa ja -rouhetta. Tänä vuonna hankittiin teollisuusuuni, jotta päästiin täydentämään valikoimaa kokonaisilla, kevyesti suolatuilla härkäpavuilla. Valikoimaan kuuluu myös nakki, jossa härkäpapujauho yhdistyy possunlihaan.
Koska härkäpapu on kuluttajille vieras tuote, juuri reseptit ovat tärkeässä asemassa. Ilman niitä asiakas vain kääntelisi pussia käsissään ja miettisi, mitä tästä sitten oikein tekisi.

Härkäpavusta käytetään ruuaksi nimenomaan pavut.
Härkäpapua on tuotteistettu muun muassa rouheeksi.
Paikallinen K-Citymarket käyttää tilan härkäpapu leivässään.

Härkäpavulla voi korvata jauhoja esimerkiksi leivonnassa, mutta se soveltuu myös vaikkapa lihapullataikinan jatkeeksi tai lihan korvaajaksi esimerkiksi makaronilaatikossa.
– Viljojen kulutus on meillä kotona loppunut oikeastaan kokonaan: letut, pannukakut, makeat leivonnaiset ja lihapullat – kaikkiin niihin käytetään nykyisin härkäpapua, sanoo Katriina.

Ihan helppo työstettävä härkäpapu ei ole, sillä pavut ovat rakenteeltaan kovia ja sitkeitä, ja ne laittavat tehosekoittimen terät joskus koville.

Härkäpapu on myös ominaisuuksiltaan omintakeinen, joten sillä ei voi resepteissä korvata muita aineksia aivan suoraan. Se turpoaa kaksinkertaiseksi ja on raskasta, joten siitä tehdyt leivonnaiset eivät välttämättä kohoa yhtä ilmaviksi kuin muuten.

Kokemuksen kautta Katriina on toisaalta huomannut, että sokerin ja rasvan määrää pystyy huoletta vähentämään ilman että maku kärsii. Nestettä taas tarvitaan enemmän.

 

Reko-ringit ovat tulleet kuluneen vuoden aikana Klinckowströmeille tutuiksi, samoin myyjäiset. Tänä syksynä vieraillaan myös Turun ruokamessuilla. Osan ajasta haukkaa sosiaalinen media, sillä tilasta ja sen tuotteista kerrotaan myös Facebookin ja Instagramin kautta.

Omalta alueelta on löydetty hyviä yhteistyökuvioita: esimerkiksi Salon K-Citymarket innostui härkäpavusta niin, että he kehittivät leivän, josta kolmannes on Karviaisten tilan härkäpapua. Tiivis, moniviljaleipämäinen tuote on ollut kaupassa suosittu.
Härkäpapua menee myös alueen keskuskeittiöihin ja tänä syksynä salolaisissa kouluissa syötiin sadonkorjuupaistosta, jossa oli käytetty Karviaisten tilan härkäpapua.

Nyt yritys on pystynyt jo työllistämään yhden työntekijän, agrologiopiskelija Noora Leinon.
– Se olisi meille tärkeä asia, että saisimme työllistettyä ihmisiä täällä Salossa, Klinckowströmit sanovat.

Suklaa-härkäpapulastunen

1 pss suklaarakeita (120 g)
1 tl kanelia
4 dl härkäpapujauhoja
1,5 dl sokeria
100 g voita
2 kananmunaa
1 dl maitoa
ripaus vanilijasokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään.
Sulata voi. Sekoita vispilällä keskenään sulatettu voi, munat ja maito. Kaada seos kuivien aineiden joukkoon.
Anna taikinan turvota viitisen minuuttia.
Muotoile taikinasta pikkulusikan kokoisia palloja ja litistä niitä hiukan. Laita keksit leivinpaperille uunipellille ja paista 170 asteessa (kiertoilmauunissa) noin 6-8 minuuttia.

Mustikka-härkäpapupiirakka

1,5 dl sokeria
3 isoa munaa
50 g voita
2,5 dl härkäpapujauhoa
3 tl leivinjauhetta
2 dl maitoa
mustikoita

Vaahdota muna ja sokeri. Lisää vaahtoon sulatettu voi. Sekoita härkäpapujauhot ja leivinjauhe, lisää ne munavaahtoon. Sekoita joukkoon myös maito. Vatkaa viitisen minuuttia, jotta jauho turpoaa.
Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Lisää päälle mustikoita ja halutessasi sokeria.
Paista 200 asteessa noin 20-25 minuuttia.

Papu joka ei olekaan papu

  • Härkäpapu ei ole nimestään huolimatta papu, vaan se kuuluu virnojen sukuun ja hernekasvien heimoon.
  • Härkäpavuista poistetaan palko samaan tapaan kuin herneestä, ja vain pavut käytetään. Härkäpapuja suositellaan käytettäväksi vain kypsennettyinä.
  • Tuoreena härkäpapua saadaan Suomessa elo-syyskuussa. Tavallisesti härkäpapua myydään kuivattuna tai erilaisina rouheina ja valmisteina.
  • Härkäpapua arvostetaan sen sisältämän proteiinin takia. Kuivana härkäpapu sisältää jopa 30 prosenttia proteiinia, jota täydentävät runsas määrä ravintokuitua, hitaasti verensokeria nostavat hiilihydraatit ja B-ryhmän vitamiinit.
  • Varsinais-Suomessa on Suomen parhaat olosuhteet viljellä kasviproteiinia, kuten hernettä, härkäpapua, hamppua tai pellavaa.
  • Kotimaisella kasviproteiinilla on mahdollista korvata lihatuotteita ja tuontisoijaa.
  • Härkäpapua on tuotteistanut myös muun muassa Kalannissa toimiva Paulähteen vihannestila, jonka valikoimiin kuuluvat muun muassa Vihreä härkä -tuotemerkin alla myytävät härkäpapurouhe, -jauho ja -pasta.

Kommentoi