Juttu

JUTTU | HELI NIEMINEN |

Kotitalous on suosittu valinnaisaine: parasta on, kun saa kokata kesken koulupäivän

– Apua, kiljuu yksi ryhmistä Turun lyseon koulun kotitaloustunnilla.

Hätä ei onneksi ole suuri, enemmänkin tilanne naurattaa.
Epävarmuus siitä, mahtuuko valmisteilla oleva broilerikeitto käytössä olevaan kattilaan on piinannut oppilaita alusta lähtien, ja nyt tilanne on eskaloitumassa.

Mitä enemmän aineksia soppaan lisätään, sen pienemmäksi kattila käy. Nyt keiton pinta alkaa olla jo kattilan reunan tuntumassa, mutta joukkoon pitäisi vielä laittaa sekä pieni tölkki tomaattimurskaa että purkillinen ranskankermaa.
Kotitalousopettaja Katja Jäntti ehdottaa, että ranskankerma lisätään ruokaan vasta lautasella, mutta oppilaat ovat sitä mieltä, että kyllä se vielä kattilaan mahtuu.

Ja mahtuuhan se todellakin, mutta keiton pinta alkaa jo suorastaan pullistua.
– Ope tuu katsomaan, tämä keitto uhmaa fysiikan lakeja, oppilaat nauravat.
Keittoa on myös pakko sekoittaa veitsellä, koska kauhan ei uskota enää mahtuvan sekaan.

Joko perunat ovat kypsiä? Kotitalousopettaja Katja Jäntin vieressä Veera Peura ja Wolferiina Mörönen (etualalla).

Kotitalous on yhteinen aine kaikille yläkoulun seitsemäsluokkalaisille, ja sitä opetetaan kolme tuntia viikossa. 8.–9.-luokkalaisille se on valinnaisaine, ja uuden opetussuunnitelman myötä kotitalous voi olla valinnaisaine myös jo alakoulussa.

Turun lyseon koulussa se on suosituin valinnaisaine alakoululaisten keskuudessa ja yksi suosituimmista yläkoululaisten keskuudessa. Syyt ovat ilmeiset.

– Täällä pääsee kokkaamaan kesken koulupäivän. Ja saa syödä, hehkuttaa Turun lyseon yhdeksäsluokkalaisista koostuva ryhmä.

Kotitalous on tosin muutakin kuin ruuanlaittoa.

– Toivon että kotitalous antaa nuorille valmiuksia selviytyä arjessa: että osataan siivota, pestä pyykkiä ja miettiä raha-asioita, sanoo Jäntti.

Keväällä tehdään lopputyö, jossa suunnitellaan ensimmäistä omaa kotia, sen kalustusta ja mietitään itsenäiseen asumiseen liittyviä raha-asioita.

Vera Dyrendahl-Nyblin (edessä) ja Juliana Virtanen viimeistelemässä keittoa.
Veera Peura kaataa perunavedet pois kattilasta.

Seiskaluokan kotitaloustunneilla käytetään kirjaa, mutta sen jälkeen opetus on vapaampaa. Jäntti kertoo etsivänsä reseptejä muun muassa netistä ja lehdistä.

Tämän vuoden aikana on tutustuttu muun muassa kansainvälisen keittiön makuihin, nyt käytössä on kotimaisen Lihasta-hankkeen tuottamaa materiaalia. Edellisen viikon tunneilla perehdyttiin muun muassa pakkausmerkintöihin ja eri ruhon osiin, tällä kertaa kokataan curry-broilerikeittoa ja kermaista lihakastiketta.

Jäntti on kehunut ryhmäänsä jo etukäteen, eikä turhaan: reipas ja itseohjautuva porukka tutkii hetken tämänkertaisia reseptejä ja siirtyy sitten käsipesun kautta luontevasti kokkauspuuhiin. Keittiötkin pysyvät koko ajan niin siistinä, että äidit ja isät olisivat taatusti ylpeitä jos näkisivät.

Jere Niemeläinen (vas.), Santeri Alho, Daniil Mitiashin ja Matias Revo valmiina maistamaan tekemäänsä broilerikeittoa.

Allergiat ja erikoisruokavaliot ovat nykyään kouluissa arkipäivää, ja ne vaikuttavat kotitaloustunteihinkin. Nytkin kokataan liharuokaa, ja joukossa on yksi kasvissyöjä.

Katja Jäntti sanoo, etteivät eri ruokavaliot ole ongelma, sillä ruokia tehdään ryhmittäin, ja kukin ryhmä soveltaa reseptejä niin, että kaikille löytyy syötävää.

– Muistutan oppilaille, että on tärkeää että he itse muistavat, mitä saavat syödä ja mitä eivät. Yritän toki muistaa kaikkien ruokavaliot, mutta en voi olla läsnä kaikissa tilanteissa koko ajan.

Tämän kevään aikana on tarkoitus kokeilla myös muun muassa gluteenitonta leivontaa koko ryhmän kesken, jotta kaikki saavat siihen tuntumaa.

Mutta nyt pöydät on katettu siihen malliin, että on aika syödä.
On aika kurkata, miten eeppisen kanakeiton kanssa lopulta kävi? Hyvin. Se pysyi kuin pysyikin kattilassa ja maistuu erinomaiselta.

Kommentoi