Juttu

JUTTU | HEIDI PELANDER |

Kemiön mylly – jauhoja saaristolaisviljasta

Perinteikäs Kemiön Mylly on jauhanut uskollisesti yli sadan vuoden ajan. Sen jauhaman viljan hyvän maun salaisuus  voi piillä saariston merikasteessa.

Viljanjyvien kahinaa, myllyn koneiden rahinaa, kolinaa ja lonksutusta, valmiin jauhon pölinää. Kemiön Myllyn kiehtova äänimaailma on kovin tuttu mylläri Arto Lehtolalle, joka valvoo vanhoja koneita silmä tarkkana.
– Jos joku menee pieleen, sen kuulee heti, vaikka on kuulosuojaimet päässä. Vanhan myllyn kanssa työskentely on mielenkiintoista.

Mylly on erikoistunut ruisjauhon jauhamiseen. Erikoistuote on karkea ruis, ja juuri tätä karkeutta on omistaja Jouko Laakson mukaan vain Kemiön Myllyllä. Jauho kehitettiin aikoinaan Salossa toimineen Ylhäisten näkkileipätehtaan tarpeisiin. Valikoimassa on myös hienoa ruista ja luomuruisjauhoja.
Lisäksi myllyn repertuaarista löytyy vehnäjauhoja ja lettujauhoja, joissa on vehnän lisäksi ohraa ja ripaus ruista. Myllyn sämpylä- eli erikoisgrahamjauhoihin on jauhettu vehnänjyvän kaikki osat.

– Tämä on täysin leipoutuvaa jauhoa, vaikka se on grahamia. Tämä on meidän vanhojen mylläreiden kokeilujen tulos. Yhtäkkiä heillä oli käsissään melkein samanlainen jauho kuin kivimyllyllä tehtynä, Laakso selittää.

Raaka-aineiden kotimaisuus on kunnia-asia Kemiön Myllyn omistaja Jouko Laaksolle.

Suurin osa myllyn tuotteista jauhetaan saaristolaisviljasta. Laakson mukaan raaka-aine tulee pääasiassa 30-50 kilometrin säteeltä ja kauimmillaankin alle 100 kilometrin päästä Påvalsbyssä sijaitsevasta myllystä. Laaksolle kotimaisuus ja joutsenmerkki kaikissa tuotteissa on kunnia-asia.

Eri leipomoiden Kemiön Myllyn erikoiskarkeasta ruisjauhosta leipomat leivät ovat pokanneet palkintojakin kolmesti 2000-luvulla. Laakson mielestä myllyn valtti on laadukas saaristolaisvilja. Tutkittua tietoa siitä ei ole, mutta hänellä on omat aavistuksensa siitä, mistä viljan laadukkuus johtuu.
– Saaristossa on valtavat kasteet, ja se on merikastetta. Siinä on erilaisia suoloja mukana eri tavalla kuin mantereella, olisikohan sillä jotain merkitystä, hän pohtii.

Laakson asiakkaita ovat Turun ja Salon seudun vähittäistavarakaupat, tukut ja leipomot. Kylän asukkaat poikkeavat joskus jauho-ostoksilla myllyssäkin. Laakso tekee myyntityötä ja ostaa raaka-aineet, ja hänen vaimonsa Marja ja poikansa Kari hoitavat taloushallinnon. Mylly pyörii kahden myllärin voimin.

Kemiön Mylly on jauhanut jauhoja paikallisesta viljasta vuodesta 1903, ensin tuulen, sitten imukaasun ja dieselin, ja 1950-luvulta lähtien sähkön voimin. Myllyn vanhimmat koneet ovat 1940-luvulta, ja myllyn maamerkkinä seisovat 1960-luvulla rakennetut betoniset viljasiilot. 1980-luvun alussa uusittiin muun muassa kaikki vasaramyllyt, ja rukiintuotanto vahvistui.

Laakson nähtyä lehti-ilmoituksen myynnissä olevasta myllystä hän halusi tutustua kemiöläiseen myllyvanhukseen. Pitkien neuvotteluiden jälkeen hän osti myllyn vuonna 1998. Pieteetillä kehitetty ja pidetty mylly teki vaikutuksen.
– Uskon, että tällaista myllyä ei ole toista missään.

Kilpailu alalla on Laaksosta kovaa, ja myllärin pahin vihollinen on hänen mukaansa halpa tuontijauho. Kemiön Myllyn jauhot ovat kalliimpia kuin kilpailijoilla, mutta hän luottaa siihen, että laatu myy.

Tällä hetkellä tilanne on tiukka, ja Laakso tekee hartiavoimin myyntitöitä. Myllyn pystyssä pitäminen on hänelle sydämen asia, ja hän luottaa siihen, että elintarviketuotteiden, kuten jauhojen, kotimaisuuden arvostus vielä kasvaa.
– Meidän täytyy ymmärtää se, että meillä on Euroopan puhtain maa ja vilja, se on vuorenvarmaa. Meillä ei myöskään ole tuholaisia niin paljon kuin muualla Euroopassa, eikä pelloilla tarvita näin ollen paljoa myrkkyjä.

Kemiön myllyn kotisämpylät

1 ps    kuivahiivaa
7,5 dl    vettä tai maitoa
0,5 dl    öljyä tai voita
0,5 dl    fariinisokeria tai sokeria
2 tl    suolaa
16-18 dl    Kotisämpyläjauhoja
(2 rkl    fenkolia tai anista, jos haluat)

Liota kuivahiiva lämpimään nesteeseen. Lisää mausteet ja jauhot osissa, lisää öljy tai voi. Vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kulhosta hyvin. Lisää tarvittaessa hieman öljyä ja jätä osa jauhoista leivontapöydälle odottamaan. Peitä kulho ja anna taikinan kohota noin kaksinkertaiseksi. Kaada taikina jauhotetulle leivontapöydälle ja jaa kahteen osaan. Leivo tankoja, joista voit halutessasi pyörittää sämpylöitä. Kohota leivät ennen paistamista liinan alla lämpimässä paikassa. Paista noin 10-15 minuuttia 225-asteisessa uunissa.

 

 

Juttu on julkaistu Turun Sanomien kustantamassa Makujen saaristo -lehdessä. Lehdestä löydät paljon mielenkiintoista luettavaa!

Kommentoi