Juttu

JUTTU | HELI NIEMINEN |

Kakolan kakko kuvastaa elämää kiven sisässä

Historia ja nykyisyys leipoutuvat yhteen kaksivärisessä, kalterimaisen ristikon pintaansa saaneessa Kakolan kakko -leivässä. Sen uskotaan kiinnostavan Kakolan kävijöitä, niin turkulaisia kuin turistejakin.

Leipäpussin päällä on kopio vanhasta rangaistusmääräyksestä. Kuvat: TS/Jane Iltanen
Leipäpussin päällä on kopio vanhasta rangaistusmääräyksestä. Kuvat: TS/Jane Iltanen

Leipuri oli tärkeä mies Kakolassa, sillä vankien ravinnonsaanti perustui pitkälti leipään. Vuodelta 1892 peräisin olevan määräyksen perusteella Kakolan kuritushuoneella asuville vangeille tuli antaa päivässä 570 grammaa ”ohralla ja rukiilla sekoitettua leipää” sekä 150 grammaa silakoita. Lisäksi tarjolla oli kaljaa mielen mukaan.
Leivät leivottiin Kakolassa kolmella uunilla, lisäksi vankilanjohtajan asunnon pihapiirissä olevassa tilassa on yksi uuni. Sillä leivottiin hienompaa vehnästä johtajatason henkilöille, ja se voisi periaatteessa olla toimintakelpoinen vieläkin.

Ajatus leivinuunin kunnostamisesta käyttöön kutkuttaa kiinteistössä Cafe Kakola -kesäkahvilaa pitäviä Pia-Liisa ja Heikki Sankaria.
No, omasta uunista ei ainakaan vielä hetkeen saada mitään, mutta Sankarit esittelivät maanantaina yhdessä turkulaisen leipomo MBakeryn kanssa toteutetun Kakolan kakko -leivän.

Kakolan kakon äärellä MBakeryn Mikko Hietala (oik.) ja Cafe Kakolan yrittäjät Pia-Liisa ja Heikki Sankari.
Kakolan kakon äärellä MBakeryn Mikko Hietala (oik.) ja Cafe Kakolan yrittäjät Pia-Liisa ja Heikki Sankari.

Läheiset
Cafe Kakola avattiin ensimmäistä kertaa viime keväänä, ja viime kesän aikana siellä kävi lähes 20 000 asiakasta. Melkoinen määrä uudelle paikalle.
Viime kesän hittituote oli niinikään MBakeryn valmistama Kakolan kakku, muffinssi josta törrötti viila. Niitä myytiin parhaimmillaan satamäärin päivässä.

Tänä vuonna Sankarit halusivat tuoda myyntiin uuden nimikkotuotteen. Koska juuri leipä oli vankien ravitsemuksen kulmakivi, alettiin suunnitella Kakolan kakkoa.
– Tässä leivässä on kaksi erilaista taikinaa, joista toisessa on ruista ja ohraa, toisessa taas vehnää. Tummanharmaa leipä sulkee sisäänsä vaaleamman, eli leipä kuvastaa elämää ”kiven sisällä”, Kakolan graniitin ympäröimänä, kertoo  MBakeryn Mikko Hietala.

Lisäksi leivän rapeakuorisessa pinnassa on ristikko, joka kuvastaa Kakolan kaltereita.
Leivän idean on keksinyt MBakeryssä työskentelevä Tiina Mäkinen, ja tuotetta kehitettiin leipomolla yhdessä. Hietala kertoo, että leipä vaatii paljon käsityötä. Koska se on juurileipä, sen valmistumiseen kuluu pari päivää.

Kakola-nimen ympärillä on viime aikoina kuohunut, kun kolme turkulaisyritystä kilpailee siitä, kenellä on oikeus käyttää Kakola-sanaa tavaramerkkinään (Turun Sanomat 20.5.).
Nimeä ovat käyttäneet Cafe Kakola omissa leivonnaisissaan ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Kakolan kalpea -oluessaan. Tavaramerkkiä hakee itselleen myös Kakola Yhtiöt Oy. Asian käsittely on Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH) kesken.

Sankarit ovat kohusta ymmällään.

– En ymmärrä tällaista vastakkainasettelua, tuossa vieressähän on iso rakennusliike joka kunnostaa Kakolaa ja me olemme pieni kahvila siinä kyljessä. Emme toimi ollenkaan samalla alalla edes, he miettivät.
Sen sijaan yhteistyötä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa tehtäisiin mielellään, sillä Kakolan kalpea -olut sopisi kahvilaan täydellisesti. Ongelmana on vain se, että tuote on alkoholipitoisuudeltaan liian vahvaa C-oikeudet juuri saaneelle kahvilalle.

– Odottelemme, miten tässä nimiasiassa käy, mutta meillä on jo PRH:n rekisteröintipäätös käyttää Kakolaa tavaramerkkinä omissa leivontatuotteissamme, Sankarit sanovat.

Ainakin toistaiseksi Kakolan kakkoa myydään sekä voileipinä että mukaan ostettavana kokonaisena leipänä vain Cafe Kakolassa ja yhden leivän hinta on viisi euroa. Tuotteen uskotaan kiinnostavan sekä turisteja että turkulaisia.

Kommentoi