Juttu

JUTTU |

Hyönteisruoka jakaa mielipiteet voimakkaasti

Toiset ovat siitä innoissaan, toisia se ällöttää. Hyönteisruoka jakaa mielipiteet voimakkaasti.
Hyönteisten kasvattaminen ja myynti elintarvikkeena on Suomessa nyt sallittua. Maa- ja metsätalousministeriön syyskuun lopussa antaman myönteisen päätöksen takana on pitkälti Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhdessä toteuttama Hyönteiset ruokaketjussa -hanke.

– Tämä oli uraauurtava hanke, koska se oli ensimmäinen hyönteisruokaan liittyvä projekti Suomessa, sanoo hankkeen koordinaattori Jaakko Korpela, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta Turun yliopistosta.

– Aiemmin hyönteisruuan ympärillä on ollut vähän ”lainsuojaton meininki”, kaikki toiminta on ollut pientä ja vähän salamyhkäistä. Tämä hanke avasi yhteistyön viranomaisten kanssa, ja kun mukana olivat yliopisto, Luke ja paljon yhteistyökumppaneita, se toi uskottavuutta koko asialle. Sen myötä hyönteisruokaan alettiin suhtautua vakavasti.

 

Mielipiteet jakautuvat, kun kyse on hyönteisruuasta, se kävi ilmi tutkimuksesta.
Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka suhtautuvat asiaan innostuneesti ja myönteisesti, eikä kokonaistenkaan hyönteisten syöminen vaikkapa wokissa ole ongelma.

Toisaalta on paljon ihmisiä, joita ajatuskin hyönteisten syömisestä inhottaa, eivätkä he halua edes maistaa mitään tuotetta, joka on valmistettu hyönteisistä.

– On kuitenkin mielenkiintoista, miten nopeasti ihmisten asenteet lientyvät, kun he saavat asiasta lisää tietoa. Kun asiaan hiukan tutustuu, moni alkaakin kokea, että esimerkiksi jauhetut hyönteiset ovat ihan ok, sanoo tutkija Terhi Pohjanheimo Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.

Hyönteisiin liittyy negatiivisia mielikuvia, esimerkiksi madot ajatellaan usein limaisiksi, sirkat teräviksi ja suussa epämiellyttäviksi. Myös hyönteisten puhtaus huolettaa, moni mieltää hyönteiset likaisiksi ja ajattelee niiden ryömivän maassa.

– Hyönteisten ruokatuotanto on kuitenkin aivan eri asia kuin mielikuvat, sillä silloin niitä kasvatetaan valvotuissa oloissa, muistuttaa Pohjanheimo.

Hän vertaa hyönteisruokaa sushiin.
– Kun se oli Suomessa uusi asia, moni piti sitä ällöttävänä ideana: syödä nyt raakaa kalaa. Ja nyt se on ihan arkipäiväinen juttu.

 

Kotisirkat ja jauhomadot päätyvät lautasille todennäköisesti ensimmäisinä. Alan start up -yritykset ovat keskittyneet pääasiassa niihin, mutta vielä odotellaan Eviran ohjeistusta.

Todennäköisesti ne tuotteet, jotka saadaan markkinoille nyt loppuvuoden aikana, saavat olla myynnissä seuraavien kahden vuoden aikana. Vuodenvaihteen jälkeen markkinoille tulevilla tuotteilla on luvassa paljon lisävaatimuksia.

Yrityksillä on nyt siis kiire.
– Onhan tämä myönteinen päätös vähän yllättänyt hyönteistuotannon ns. housut kintuissa. Jos nyt jollakin olisi 10 000 kiloa sirkkoja, niin se menisi kaupaksi ihan heti, naurahtaa Korpela.

Korpela näkee, että hyönteisruoka tuo ihmisille yhden uuden vaihtoehdon.
Osa kasvissyöjistä suhtautuu hyönteisten syömiseen myönteisesti ja kokee, että ne voivat olla parempi vaihtoehto proteiiniksi kuin esimeriksi tuontisoija.

Jatkossa tarvitaan siis ehkä sana kasvissyöjälle, joka sisällyttää ruokavalioonsa myös ötökät. Korpela innostuu pohtimaan asiaa.
– Hyönteistutkimus on entomologia, saisiko sanan johdettua siitä? Entogaani kyllä ainakin kuulostaa yli-innokkaalta, hän nauraa.

 

Aika näyttää, miten hyönteisruualle Suomessa käy mahdollisen alkuinnostuksen jälkeen. Hyönteisruokaa on jo joitakin vuosia löytynyt kauppojen hyllyiltä Belgiassa, Hollannissa ja Britanniassa

– Niissä Euroopan maissa, joissa hyönteisruoka on sallittua, se ei ole lyönyt kunnolla läpi. Tuotteita on, mutta ne ovat jääneet marginaaliin. Tanskassa tosin on hyvä draivi, josta meilläkin voidaan ottaa mallia. Muutenkin yhteistyö pohjoismaiden kesken olisi Suomen hyönteistaloudelle hyvä juttu

Tekesin rahoittamassa, kaksivuotisessa Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeessa tutkittiin hyönteisten hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia suomalaisessa ruokaketjussa. Hankkeessa tutkittiin sitä, miten hyönteisiä voisi hyödyntää ihmisille, miten niitä voisi hyödyntää eläinten rehuksi ja mitä hyönteisille voi syöttää.

Milloin hyönteisiä nähdään lautasilla Turussa?

Syötäviä hyönteislajeja on noin 2000, ja niistä jokaisella on oma makunsa ja ominaisuutensa. Hyönteisiä voi syödä esimerkiksi kokonaisina tai kuivajauheena. Useaan otteeseen maailman parhaaksi ravintolaksi valittu Noma on käyttänyt hyönteisruokaa annoksissaan.
Milloin hyönteisiä nähdään lautasilla Turussa?

– Näen hyönteisruuan pääsevän ravintolalautasille aivan lähitulevaisuudessa. Olen varma, että kokeilemme hyönteisiä jo ensi vuoden alkupuolella ravintola Smörissä. Esimerkiksi muurahaiset maistuvat hyvältä! Purjotuhka on ollut viime vuosina ravintoloissa kova juttu, joten ehkä vaikka heinäsirkkapöly voisi olla vastaava juttu.
Janne Juvonen, toimitusjohtaja, Voiveljet

– Meillä on vielä liian vähän kokemusta hyönteisruuasta, jotta ottaisimme sen käyttöön. Saimme Kaskikseen näytteeksi kotisirkkoja, ja suoraan sanoen niistä tuli karmea lemu.  Asiaa ei voida sulkea pois, mutta menemme ruuissa kuitenkin ruuassa maku edellä. Voimme harkita hyönteisruokaa siinä kohtaa, kun se maistuu hyvältä ja herättää ruokahalua.
Simo Raisio, keittiömestari, ravintoloitsija, Kaskis

– Hyönteiset eivät ole tulossa meidän listallemme! Olemme tietoisia siitä, että ne ovat tulevaisuuden juttu, mutta olemme odottavalla kannalla, mitään suunnitelmia ei ole. Juttelimme keittiöpäällikkö Tomppa Rosenbergin kanssa asiasta ja tulimme siihen tulokseen, että me olemme varmaan jo eläkkeellä silloin kun hyönteisiä nähdään Ludun listalla.
Joonas Sippo, ravintoloitsija, Ludu

– Meillä on vielä paljon tekemistä kasvisruuankin kanssa, kun sitäkään ei aina hyväksytä, joten hyönteisruoka ei ole Arkealle ajankohtaista. Siitä ei ole edes keskusteltu, eikä sen varalle ole suunnitelmia.
Paula Juvonen, palvelujohtaja, Arkea

Keittiösomisteesta hyönteisjauhelihaan

Suomalaisyritys Entocube on Suomen suurin hyönteisruuan tuottaja ja alan pioneereja. Se toi Ruohonjuuri-kauppoihin viime vuonna sirkkapurkki-nimisen tuotteen, joka määriteltiin keittiösomisteeksi.

– Se oli pakko nimetä niin, koska lupaa myydä hyönteisruokaa ei vielä ollut, sanoo Entocuben perustajiin kuuluva Perttu Karjalainen. Tuotteen mainonnassakin sanottiin, että tuotteen saa syödä vasta kun laki muuttuu.

Tämän vuoden marraskuussa hyönteisistä valmistetut elintarvikkeet sallitaan suomalaiskaupoissa. Entocube aikoo tuoda markkinoille alkuun ainakin sirkkamysliä ja snacks-tuotteita.
Yritys maistatti tuotteitaan viikonloppuna Turun ruokamessuilla.

– Uskon, että saamme myöhemmin myyntiin rouhittua sirkkaa, jota voi käyttää jauhelihan tapaan, sekä nugetteja ja burger-pihvejä. Ne ovat menestyneet hyvin Sveitsissä.

Ongelmana on se, ettei kotimainen tuotanto ainakaan alkuun vastaa kysyntää, joten osa raaka-aineesta on tuontitavaraa.
Suomalaismarkkinoille tulee muutoksen myötä myös ulkomaisia hyönteisruokia.

Kommentoi