Juttu

JUTTU | JENNI LEPPÄNEN |

Helle vähentää maidontuotantoa

Mustavalkoiset Holstein-rotuiset lehmät eivät pidä suorasta auringonpaisteesta. Musta väri imee auringonvaloa ja kuumentaa lehmän. Kimmo (vas.) ja Timo (oik.) Suni kertovat, että helle vähentään heidänkin lehmien maidontuotantoa. Kuvat: TS/Ari-Matti Ruuska
Mustavalkoiset Holstein-rotuiset lehmät eivät pidä suorasta auringonpaisteesta. Musta väri imee auringonvaloa ja kuumentaa lehmän. Kimmo (vas.) ja Timo (oik.) Suni kertovat, että helle vähentään heidänkin lehmien maidontuotantoa. Kuvat: TS/Ari-Matti Ruuska

Pitkä hellejakso voi vähentää maidontuotantoa. Kuumuus vaikuttaa lypsylehmien syömiseen ja juomiseen, jolloin maidontuotanto vähenee. Ilmiö on lähes jokavuotinen.

Toisaalta myös sateinen kesä voi vaikuttaa samalla tavalla, sillä sateet pilaavat laitumet ja aiheuttavat sen vuoksi lehmille esimerkiksi utaretulehduksia.

Maidon loppumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä.

– Vaikka kesällä tuotanto saattaa vähentyä, niin ei maito lopu, vakuuttaa Mynämäen Mietoisissa maitotilaa yhdessä veljensä Kimmon kanssa pitävä Timo Suni.

Samaa mieltä ovat Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen ja Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman.

– Viikon, kahden hellejakso alkaa jo näkyä tuotantomäärissä, mutta silti ei puhuta mistään dramaattisesta pudotuksesta, Nousiainen kommentoi.

Satamaidossakaan ei ole huomattu, että tämän kesän helteet olisivat jo vaikuttaneet maidontuotantoon.

– Ihan normaalista määristä voidaan vielä puhua, Oksman sanoo.

Pilvipoutainen sää, tuulenvire ja noin + 20 astetta on sellainen ilma, josta lehmätkin tykkäävät. Vaihtolämpöiset eläimet tosin pärjäävät hyvin myös kylmemmillä säillä. Kuumuudesta lehmät eivät tykkää.
Pilvipoutainen sää, tuulenvire ja noin + 20 astetta on sellainen ilma, josta lehmätkin tykkäävät. Vaihtolämpöiset eläimet tosin pärjäävät hyvin myös kylmemmillä säillä. Kuumuudesta lehmät eivät tykkää.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) maitoasiamies Leena Lamminen ei myöskään ole vielä kuullut kentältä sellaista viestiä, että tuotantomäärät olisivat laskeneet.

– Toisaalta kesäkuu olikin viileä, ja meidän tilastomme laahaavat aina kuukauden jäljessä, Lamminen huomauttaa.

Timo Suni kertoo, että tilan 50 lypsylehmää tuottavat maitoa vuorokaudessa 1 500–1 600 litraa.
Hellejakson aikana tuotanto vähenee sen verran, että 1 500 litraa tulee juuri ja juuri täyteen. Siitäkin huolimatta tilan lehmät tuottavat maitoa varsin hyvin.

– Meidän lehmämme ovat tämän alueen tuottoisimpia. Yksi lehmä tuottaa vuorokaudessa maitoa noin 60 kiloa, Suni laskee.

Sunien tilan lehmät asuvat pihatossa. Kesäisin lehmät ovat kahdella laitumella, mutta Timo Sunin mukaan laiduntaminen on lähinnä jaloittelua varten ja lehmien varsinainen ravinto tulee rehusta. Vettä yksi lehmä juo päivän aikana 150–200 litraa.

– Helteellä lehmät menevät varjoon ja pyrkivät sisään pihattoon, jossa on viileää. Meillä on ovet auki aina, joten lehmät saavat itse valita, missä oleskelevat, Suni sanoo.

Kimmo Suni taas kertoo, että heidän toisella laitumellaan on myös puita, joiden varjoon lehmät mielellään hakeutuvat.

Maitotilallinen Kimmo Suni juttelee maitoautoyrittäjä Mikko Jaakkolan kanssa, joka tuli tyhjentämään Sukoisten tilan maitotankin.
Maitotilallinen Kimmo Suni juttelee maitoautoyrittäjä Mikko Jaakkolan kanssa, joka tuli tyhjentämään Sukoisten tilan maitotankin.

Aamuisin ja iltaisin lehmät tuodaan navettaan lypsyä varten. Sateella ja ukkosella lehmät pysyttelevät sisätiloissa, vaikka eivät Timo Sunin mukaan ukkosta varsinaisesti pelkääkään.

Helle aiheuttaa kuumuuden lisäksi lehmille muitakin harmeja. Erilaiset itikat, erityisesti paarmat kiusaavat lehmiä, jotka hakeutuvat niidenkin vuoksi sisälle navettaan.

– Aiemmin tänä kesänä paarmoja oli tosi paljon, eivätkä lehmät halunneet mennä ulos. Tilannetta auttoi kuitenkin lehmien selkään siveltävä aine, joka pitää paarmat loitolla, Timo Suni kertoo.

Mieluisin sää lehmille on Sunien mukaan pilvipouta, noin 20 lämpöastetta ja hieman tuulta, mikä pitää ilman raikkaana ja itikat poissa.

Laki velvoittaa maitotilallisen pitämään lehmiä ulkona vähintään 60 vuorokautta vuodessa eli käytännössä vapun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Lailla turvataan parsinavetoissa asuvien eli kytkettynä olevien lehmien jaloittelu- ja ulospääsymahdollisuus.

Pihattonavettoja laki ei koske, sillä niissä lehmät pääsevät vapaasti liikkumaan ympäri vuoden.

Kommentoi