Hullunkurinen perhe ruokapöydässä

BLOGIT | Hullunkurinen perhe ruokapöydässä

Hullunkurinen perhe ja Silta Nepaliin (Hyvä, että siitä lossiyhteydestä päästiin)

Bongasin Ruisrock-viikonlopun ratoksi sosiaalisessa mediassa ilmoituksen, että Martinkatu yhdessä avattaisiin maanantaina 6.7. uusi nepalilainen ravintola, Silta Nepaliin. Koeajollehan oli tietysti heti päästävä, ja hullunkurinen perheemme saikin kunnian olla ravintolan ensimmäiset asiakkaat avajaispäivänä kello 11.30.

Paikassa on pidetty ravintoloita aiemminkin, ja Silta Nepaliin on toteutettu edeltäjän ratkaisuja etnisesti maustaen. Vastaanotto oli todella ystävällinen, neljä Nepal- t-paitoihin pukeutunutta nuorta miestä osoitti palvelualttiutta ja huolenpitoa, mieluiten englanniksi.

Lounasmenu
Lounasmenu

Lounasmenut löytyivät pöydästä, ja tilasimme ykköstä, kakkosta ja kolmosta. Nelosen nimi povasi merkittävää tulisuutta, minkä tarjoilijamme vahvisti. Laajaa à la carte -listaa tarkastelemalla saattoi todeta, että annosten mausteisuus vaihtelee nollan ja neljän chilinkuvan välillä. Mielenkiintoista, että lounaslistallekin oli nostettu ainakin kakkos- ja kolmostason annoksia.

Lämmintä ruokaa odotellessamme maistoimme noutopöydän raikasta salaattia ja alkukeittoa, joka oli eräänlainen vihannesliemi ja sai lasten innostuneen suosion. Lämpimät ruoat saapuivat perinteisillä metallilautasilla ja sisälsivät varsinaisen nimikastikkeen lisäksi riisiä, papumuhennosta ja hauskasesti värikästä, makeaa raitaa. Vegetable kofta oli hienosti maustettu aavistuksen piparkakkuaromeihin taittava kokonaisuus, jota olisi syönyt enemmänkin. Chicken rogan josh maistui enemmän tomaatille ja chilille kuin currylle, mutta oli sekin hyvää. Samoin Lamb saag, joka oli vahvasti pinaattinen. Pöytään tuotiin myös naan-leipää, jonka lisäksi hullunkurinen pikkuveli ei taas olisi muuta syötävää kaivannutkaan. Isoveli ihaili näyttävää lasikattoa niskat vääntyneinä ja huokaili ”ooh” ja ”mahtavaa”.

Kulfi.
Kulfi.

Pääruoan jälkeen henkilökunta ehdotti meille nepalilaista makeaa tervehdystä, jonka tietysti toivotimme tervetulleeksi. Eniten jäädykkeen oloinen herkku oli tulkintamme mukaan listalla mainittu Kulfi, joka toi suuhun ainakin kookosta ja meikäläisiä jäätelöitä enemmän puruvastusta. Painikkeeksi särvimme mausteista nepalilaista teetä ja ihmettelimme postikorttien nepalilaisia maisemia. Maksaessamme tunsimme saaneemme rahoille vastinetta niin ruoan kuin palvelun ja innostuneen yrittäjyyden muodossa.

Terkkuja.
Terkkuja.

-Anna

Silta Nepaliin
Martinkatu 1
www.siltanepaliin.fi

Kommentoi