Hörppyi ja herkkui

BLOGIT | Hörppyi ja herkkui

Onko lähiruoka uusi musta?

Tämän päivän kuluttaja haluaa tietää, mistä lautaselle tullut ruoka on peräisin. Kotimaiset pienpanimot ja tislaamot kukoistavat, lähiruuasta sekä lähijuomasta on tullut uusi musta.

Kaukana ovat ajat, jolloin Ultra Bra lauloi ”Suomalainen ruoka on pahaa / älä tuhlaa siihen rahaa. Me ollaan niin fiinejä / ettei maistella maaseudun tilaviinejä”. Ja vaikka jättäisi sanoituksesta ironian pois, kuvaa tämä Suosi ulkomaista -kappale kotimaisen ruokakulttuurin taannoista alennustilaa.

Vai onko näin? Ja mitä lähiruualla tarkoitetaan ja miksi se on niin tärkeää?

Ravintoloitsija Ilja Björs

Todellinen lähiruuan puolesta puhuja, ravintoloitsija Ilja Björs Juuri-yhtiöistä toteaa lähiruuan käsitteenä sisältävän paljon muutakin kuin vain maantieteellisen vyöhykkeen, josta ruoka tulee.

Björsin ja tämän yhtiökumppanin, Jarkko Myllymäen avatessa Ravintola Juuren Helsingin Korkeavuorenkadulle 14 vuotta sitten, ei kotimaisen ruuan puolesta puhujia ollut montaa.

-Meidän filosofiamme Juuressa on ’maku, alkuperä ja intohimo’. Tämä tarkoittaa myös omalla tyylillämme tekemistä, kokonaisuus eli kaikki mitä ruuan ympärillä tapahtuu, on meille tärkeää.

-Tänä päivänä on herätty jo moneen muuhun asiaan, jotka poreilevat ruuan ympärillä. Innovatiivisuus ja monipuolisuus, eettisyys, kestävä kehitys ja varsinkin oman alueen tuottajien käyttäminen. Rattaat pyörivät kun omalla talousalueella menee hyvin, Björs sanoo.

-Niin yksinkertaista kuin asia onkin, tulisi meidän olla ylpeitä omista raaka-aineistamme. Maailmalla on paljon maita, jotka elävät ja kukoistavat omasta ympäristöstään tulevien tuotteiden kautta. Ajatellaan vaikka Italiaa ja italialaisten ylpeyttä ruokakulttuuristaan. Olemme vielä vähän nuori kansakunta, emme ehkä osaa aina olla ylpeitä omasta tuotannostamme. Mutta hyvään suuntaan olemme menossa, Björs summaa.

Kotimaisuuden arvostus on noussut koko ajan, kertoo erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä ja viittaa Taloustutkimuksen syyskuussa julkaisemaan Suomi syö -tutkimukseen, jonka mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kotimaisen ruuan syömistä tärkeänä (78%, vrt. 2016: 73%) ja yhä useamman suomalaisen kertovan kiinnittävänsä aiempaa enemmän huomiota ostamiensa elintarvikkeiden kotimaisuuteen (68%, vrt. 2016: 63%).

-Myös lähiruoka on vakiintunut kuluttajien ostoskoreihin ja lähiruokaa voi ostaa eri myyntikanavista. Suomalainen ruoka- ja juomakulttuuri on rikas, alueellisesti vaihteleva ja koko ajan muuntuva, meidän on syytä olla siitä ylpeitä ja kertoa ruokamme ja juomiemme erityisyydestä myös muille – rinta rottingilla, Viljanen muistuttaa.

Ravintola Mamin Marko Rauhala

Turkulaisen Ravintola Mamin ravintoloitsijoihin kuuluva keittiömestari Marko Rauhala on Björsin kanssa samoilla linjoilla oman alueen työllistävästä vaikutuksesta.

-Haluamme tottakai käyttää lähialueen tuottajia jo työllistämisen näkökulmastakin. Ja kun näet miten tuottajat tekevät työnsä ja millaisia tarinoita siellä on takana, tulee myös huikea kunnioitus ruuan alkuperää ja viljelijöitä sekä karjankasvattajia kohtaan.

-Kun esimerkiksi Viskilän Tilan Kimmo Nikko tuo keväisin meille Mamiin parsaa, kohtelee hän jokaista parsaa hellästi kuin ne olisivat hänen lapsiaan. Ja Eskolan Vasikkatila! Tila on ollut samalla suvulla 1500-luvulta saakka. Kun vasikat haetaan pois, ei Matti Eskola pysty olemaan paikalla.

Näillä tiloilla on aito välittäminen ja valtava ylpeys tuotteistaan. Heihin voi luottaa – kun on lapsesta saakka viljellyt ja kasvattanut karjaa, ei heidän käsistään lähde mitään, joka ei olisi priimaa, Rauhala kehuu.

90-luvulla puhuttiin tilaviineistä, mutta tämän päivän juttu ovat käsityöoluet eli pienistä panimoista ja usein myös läheltä tulevat oluet. Turkulaisesta näkökulmasta todellista lähituotetta on Kakolanmäeltä tuleva olut, nimittäin Kakola Brewing Companyn mainiosti nimetyt oluet Riemu, Riviera, Vautsi ja Hurlum

Tämän vuoden vappuna aloittaneen Kakola Brewingin oluentekijä Peter Torniainen kertoo kiinnostuksen Kakolan oluisiin olevan kiitettävää.

-Toimimme pääosin Turun seudulla. Toiset ravintolat ovat olleet meihin yhteydessä, koska asikkaat ovat kyselleet oluitamme. Täällä paikallisuus on valttia. Helsingissä kiinnostuksen kohteena on suomalaisuuden lisäksi minkälainen panimo olemme ja miten toimimme. Ja molemmissa tietysti pääpointtina oluemme laatu, Torniainen kiteyttää.

Lähiruuan arvostus on siis jokaisen meidän käsissä. Tuottajat ja ravintoloitsijat tarjoavat laadukasta kotimaista ruokaa sekä juomaa. Viime kädessä on siis meistä kuluttajista kiinni, miten suomalaisella ruualla menee. Olkaamme ylpeitä ruoka- ja juomakulttuuristamme ja suosikaamme paikallista! Niin ne muutkin maailmalla tekevät.

-Tanja

 

3 vastausta artikkeliin “Onko lähiruoka uusi musta?”

  1. Priit Proot

    Musta musta on kamala, eikä sitä pitäisi käyttää missään. Lähiruoka puolestaan on pelkkää huijausta. Missään muussa ruuassa hiilijalanjälki ei ole yhtä giganttinen per kiloa syötävää tai litraa juotavaa kuin lähisärpimissä. Tuettua romantiikkaa, siinä kaikki. Toivottavasti loppuu pian.


    • Elina

      Olipas omituinen vuodatus. Millä logiikalla lähiruuan hiilijalajälki on giganttinen, verrattuna vaikka hörhöille kuskattuun tofuun ja soijaan? Joku raja pitäisi olla valehtelullakin.


  2. Vegaani

    Näin eläkkeelle siirryttyänikin olen yrittänyt suosia paikallista, juurikin sen työllistävyyden verukkeella. Vaan en enää.

    Meidän lähikaupassa paikallisena lähiruokana (en tiedä kilometrejä joilla kauppias sen laskee) löytyy esim. omenoita näin syksyisin. Hinta 3,99€/kg. Tänä syksynä tätä herkkua kasvoi erityisen paljon, ovat kertoneet. Viime vuoden sato oli hintsumpaa ja hinta oli 30 senttiä vähemmän.
    Toisessa kaupassa paikallista omenaa ei löytynyt, joten ostin suomalaista omenaa hintaan 2,15€/kg ja totesin sen aivan yhtä hyväksi.
    Tähän loppui paikallisen suosiminen – varsinkin kun se suomalainen omena tuskin on kovin kaukana kasvanut sekään.

    Mikäli tuottajien, kauppiaiden jne tarkoitus on viilaa linssiin aivopestyä kuluttajaa – so be it, jätän huvin muille.


Kommentoi