Eat & Go

BLOGIT | Eat & Go

”Ihmiset ovat ravintolan menestyksen edellytys”

Kävin tänä syksynä juoksemassa Tallinnan maratonin. Suurten kaupunkien maratonkisoissa minua kiehtovat eniten vaihtuvien kaupunkinäkymien lisäksi toiset ihmiset. Juoksureitin varrelle kerääntyneet yleisöjoukot tsemppaavat juoksijoita jaksamaan maaliin asti.

Samaisella maraton-matkalla minulla oli myös mahdollisuus vierailla hyvästä ruoasta ja ihmisläheisestä ilmapiiristä tunnetussa Rataskaevu 16ravintolassa. Ravintolan filosofian mukaan inhimillinen ja luonnollinen vuorovaikutus asiakkaiden ja henkilöstön välillä mahdollistaa ravintolan asiakkaita miellyttävän ilmapiirin ja hyvän ruoan ravintolassa.

Ravintola on ilmeisen onnistunut palvelutehtävässään. Itse ihastuin ravintolan kykyyn liittää asiakas osaksi tätä ravintolan tunnelmaa ja palvelua. Positiivinen kokemukseni antoi minulle hyvän syyn alkaa tutkia tämän tuntemukseni syntyä.

Vuorovaikutuksen luonteva onnistuminen vaatii suunnittelijoiltaan syventymistä inhimillisiin motivaatioteorioihin. Usein myös ravintolan prosessien kriittinen tarkastelu ansaitsee hieman pohdintaa ja bisnesälyä näiden kahden yhdistämiseksi asiakkaita miellyttäväksi kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Luin hiljattain Howard Beharin kirjoittaman kirjan ”It´s Not About The Coffee”  ihmisistä palveluyrityksen tärkeimpänä voimavarana. Behar tuntuu tietävän, mistä kirjoittaa. Hän toimi vuosikausia maailman suurimman kahvilaketjun johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Beharin mukaan organisaation ihmiset ovat kykeneviä saavuttamaan mitä hämmästyttävämpiä tuloksia, kunhan heitä vain kohdeltaisiin pelkän kuluerän sijaan ihmisinä. Rataskaevu 16 -ravintolassa on melkein aina täyttä, ja olin itse tehnyt edellisestä kerrasta viisastuneena pöytävaraukseni hyvissä ajoin.

Kirjan keskeisen sanoman mukaan ihmiset ovat ravintolan menestyksen edellytys. Ilman ihmisiä ei ole hyvää ruokaa ja tunnelmaa. Ilman ihmisiä ei ravintolan myöskään ole mahdollista tuottaa omistajilleen tulosta. Ainoastaan ihmisillä on tulevaisuuden selviytymiseen tarvittava luovuus, energia ja intohimo.

,

Suurista palvelulupauksista huolimatta monessa ravintolassa tunnutaan mentävän takapuoli edellä puuhun. On mietitty liikaa bisneksen pyörittämisen tekniikoita ja taktiikoita sen sijaan, että oltaisiin fokusoitu ihmiset palvelubisneksen ytimeen. Tällöin bisneksen tekijän suurimmaksi intohimoksi jää tuotevalikoima ja fyysiset puitteet – palveltavien ja heidän palvelemiseen tarvittavien ihmisten sijaan.

Beharilla on ollut rohkeutta yksinkertaistaa ja vähentää fyysistä tekemistä inhimillistä vuorovaikutusta lisäämällä. Inhimillisten kustannusten lisääminen voisi olla vaikeasti perusteltavissa, ellei liiketoiminnan tavoitteena ole nimenomaan asiakkaiden ja henkilöstön keskinäisen vuorovaikutuksen syventäminen.

Palveluyritys onnistuu parhaiten palvelutehtävässään kasvattamalla ensin sen omia ihmisiä. Behar jatkaa; ”Jos kasvatat ihmisiäsi, ihmiset kasvattavat liiketoimiasi”. Oikeudenmukaisesti kohdelluiksi tuntevien ihmisten luovuudella, energialla ja intohimolla ei ole rajoja

Aina ei tarvitse olla kiltti ja mukava. Työntekijöiden on helpompi ottaa vastaan määräyksiä ja suoraa puhetta, kun yrityksellä on luottamukseen, välittämiseen ja totuuteen perustuvia arvoja.

Ravintolabisnes on yhä enemmän asiakkaan arjessa elämistä. Maailma on muuttumassa yhä enemmän tässä hetkessä elävien sosiaaliseksi jakamistaloudeksi.

Miksi siis ravintolabisneksen ydintä ei lähdettäisi rakentamaan tästä ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta? Ihmisten välinen vuorovaikutus luo parhaimmillaan ihmisläheisen ilmapiirin, jonka tuloksena on asiakkaita ilahduttava hyvä ruoka ja miellyttävä palvelu.

Bisneksen rakentaminen pelkkiin inhimillisiin arvoihin perustuen ei ole mikään helppo juttu. Tähän asti bisneksen syvin ydin on perustunut koviin arvoihin – lukuihin, tulokseen ja vuosittaisiin budjettien laadintaan.

Ihmistieteet saattavat vaikuttaa numeroiden ja budjettien kanssa painiskeleville johtajille ”pehmoilulta”. Todellisuudessa ihmismielen ymmärtäminen on kuitenkin paljon kovempaa ja hämmentävämpää kuin rakettitieteen logiikan ymmärtäminen.

Rataskaevussa vierailuni jälkeen sain kuulla ravintolan pitävän kiinni kynsin hampain hyvistä työntekijöistään maksamalla heille saman tasoista palkkaa kuin vastaavissa ravintoloissa Helsingissä.

Asiakkaat tuntuvat ottaneen Rataskaevun 12 -ravintolan omakseen. Ravintolaan ei yleensä pääse ilman pöytävarausta ja ravintola on ollut mm. tripadvisorin mukaan pitkään yleisön suosikki.

Ravintolan ei myöskään tarvitse mainostaa itseään. Ravintolan inhimillisiä arvoja työssään toteuttavat  työntekijät ovat ravintolalle parasta mainosta. Asiakkaat hoitavat jälkimarkkinoinnin suositellessaan ravintolaa edelleen ystävilleen ja tuttavilleen.

Tarjoilijan personoima ravintolalasku ilahduttaa ja jättää hyvän mielen.

 

Tutustuin maratonmatkallani myös mielenkiintoiseen virolaiseen kansallisruokaan – kamaan. Kuitupitoinen Kama-jauho on talkkunan virolainen vastine. Kama on jauhetusta rukiista, ohrasta, vehnästä ja herneestä paahtamalla valmistettu jauhoseos. Kama on todellista superruokaa ja se sisältää runsaasti mineraaleja ja B-ryhmän vitamiineja. Kamaa on Virossa perinteisesti syöty kefiiripiimän ja sokerin kanssa. Lisäämällä marjoja ja pähkinöitä kama-herkkuun, siitä saa vieläkin terveellisempää.

Toin Viron tuliaisina pussillisen kamajauhoja. Tämän superjuoman valmistaminen onnistuu yhtä hyvin kotoisemmista talkkunajauhoista.

Kamakokteil

yhdelle

2,5 dl kefiiripiimää
4 rkl kamajauhoja tai talkkunajauhoja

1 rkl juoksevaa hunajaa
marjoja, pähkinöitä

Sekoita piimä, jauhot ja hunaja keskenään. Lisää maun mukaan pähkinöitä ja marjoja. Nauti!

 

 

 

 

-Mikko

Kommentoi