Makuseutu

BLOGIT | Makuseutu

Ruokahävikki aiheuttaa huolta – Suomessa kotitalouksissa päätyy roskiin 120–160 miljoonaa kiloa joka vuosi

Suomessa suurin ruokahävikin lähde on kotitaloudet. Ei kaupat, eikä ravintolat vaan tavalliset kuluttajat. Syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin Suomessa kotitalouksissa 120–160 miljoonaa kiloa joka vuosi, ja maailmanlaajuisesti jopa 30 % kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin.

Jokainen suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa pois keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Suurin osa tästä määrästä koostuu nopeasti pilaantuvasta ruoasta, kuten vihanneksista, kotiruoasta, maitotuotteista, leivästä, hedelmistä ja marjoista (Silvennoinen ym. 2012). Ilman suunnitelmaa tai ostoslistaa voi kaupassa erehtyä ostamaan liikaa, tai mielitekojen johdosta ruokaa jää käyttämättä ja päätyä siten roskikseen.

Seilissä ravintolan biojäte kompostoidaan. Näin biojätettä ei tarvitse kuljettaa mantereelle ja kasvien ravinteet saadaan vielä käyttöön. Kompostointi onkin paras tapa saada ruokahävikin ravinteet takaisin kiertoon. Kuva: Turun yliopisto

Ruokahävikki on kallista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella ruokahävikin hintalapuksi tulee keskimäärin 125 € jokaista suomalaista kohti. Hävikki on kallista myös luonnolle – tiesitkö, että se aiheuttaa esimerkiksi 30 % vesistöjä rehevöittävistä päästöistä? Maapallon kasvava väestö tarvitsee myös lisää ruokaa: viljely- ja laidunmaat valtaavat tilaa ja aiheuttavat metsien hakkuita ja lisää päästöjä.

Saaristomeren rehevöitymistä voidaan vähentää myös ruokahävikin pienentämisellä, sillä biojätteen sisältämät ravinteet voivat päätyä valumana vesistöihin. Tämä johtuu siitä, että bioenergiantuotannossa jäljelle jäävä humus käytetään pääasiassa viherrakentamiseen esimerkiksi teiden varsilla, josta osa ravinteista voi huuhtoutua vesistöihin.

Ruokahävikki aiheuttaa päästöjä vesistöihin ja kuormittaa luontoa. Kuva: Turun yliopisto

Kuinka monta ihmistä voitaisiin ruokkia hävikillä? Jos maapallolla tuotetun ruokahävikin määrä puolittuisi, joka on Euroopan Parlamentin tavoite vuoteen 2050 mennessä, voitaisiin sillä ruokkia miljardi ihmistä (Kummu ym. 2012).

Turun yliopiston Brahea-keskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan 88 % vastaajista (N=133) on huolissaan syntyvän ruokahävikin määrästä. Lisäksi 86 % vastaajista on sitä mieltä, että ruokahävikin ehkäisy tulisi olla jokaisen velvollisuus. Mutta miten saisin vähennettyä hävikkiä konkreettisesti?

Turun yliopiston Brahea-keskuksen vuonna 2017 teettämän kyselytutkimuksen (N=133) mukaan suomalaiset ovat huolissaan ruokahävikin määrästä.

Suunnitelmallisuus kaupassa ja kotona, vanhenevien ja nahistuneiden tuotteiden käyttö ruoanlaitossa sekä luopuminen sokeasta parasta ennen- päivämäärien tarkkailusta voisivat olla joitakin konkreettisia keinoja vähentää hävikkiä. Ruokien säilöminen ja pakastaminen pelastavat, jos raaka-aineita tai valmista ruokaa on varattu liikaa. Esimerkiksi Marttojen nettisivuilta löytyy kasapäin hyviä vinkkejä tähteiden hyödyntämiseen!

Maapallo kiittää ruokahävikin vähentämisestä!

Lisätietoa:
Ruokajäte kiertoon – Luonnonvarakeskus
Ruokahävikki – Annos puhtaampaa

Lähteet:
KUMMU, M., de MOEL, H., PORRKA, M., SIEBERT, S., VARIS, O., WARD, P.J. 2012. Lost food, wasted resources: Global food supply chain losses and their impacts on freshwater, cropland, and fertiliser use. Science of The Total Environment, 438(1): 477-489.
SILVENNOINEN, K., KOIVUPURO, H-K., KATAJAJUURI, J-M., JALKANEN, L. ja REINIKAINEN, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa, Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti.

Kommentoi